Kaikki mitä haluan sanoa, on se, minkä jo tiedätkin ja vahvistaa Profeetan (SAAS) sanoman Jumalalta - Totuuden Uskonnon. Meille ihmisille on annettu tietoisuus ja velvollisuus, joka asettaa meidät muiden luotujen yläpuolelle. Ihminen on luotu Jumalan sijaiseksi maan päälle ja on tärkeää ymmärtää tämä, jotta voisimme vapautua kaikista harhakuvitelmista ja tehdä elämästämme valmistautumista tulevaa elämää varten. Joka tämän tilaisuuden menettää, ei varmastikaan saa toista mahdollisuutta eikä voi palata takaisin yhä uudestaan, koska Loistava Koraani sanoo, että ihmisen joutuessa teoistaan tilille hän sanoo "Oi Herra, lähetä meidät takaisin ja anna meille uusi mahdollisuus". Herra sanoo silloin, "Jos lähettäisin teidät takaisin, tekisitte samoin uudelleen."

Varhainen Uskonnollinen Kasvatukseni

Kasvoin kaikkien nykyajan hienouksien ja viihde-elämän rikkauden ja loiston keskellä. Synnyin kristittyyn kotiin, mutta kuten tiedämme, jokainen lapsi syntyy luonnollisessa olemuksessaan - vasta hänen vanhempansa istuttavat häneen tämän tai tuon uskonnon. Minulle annettiin kristinusko ja ajattelin sen mukaisesti. Minulle opetettiin, että Jumala on olemassa, mutta häneen ei voinut saada suoraa kontaktia, joten meidän täytyi puhua hänelle Jeesuksen kautta - hän oli siis oikeastaan portti Jumalan luo. Hyväksyin tämän jotenkin, mutta en niellyt sitä kokonaan.

Katselin joitakin Jeesusta esittäviä patsaita; ne olivat vain kiveä vailla elämää. Ja kun he sanoivat, että Jumala on kolminaisuus, hämmennyin yhä enemmän, mutta en kuitenkaan osannut väittää vastaan. Uskoin tämän jollakin tavalla, koska pitihän minun kunnioittaa vanhempieni uskoa.

Pop-Tähti

Hiljalleen etäännyin lapsuuteni uskonnollisesta kasvatuksesta ja aloin tehdä musiikkia. Halusin tulla suureksitähdeksi. Kaikki tuo loisto, minkä näin elokuvissa ja lehdissä sai minut tiukasti otteeseensa, ja ehkäpätuumin, että tässä oli minun Jumalani, rahan tekeminen. Minulla oli setä, joka omisti upean auton. "Hänon onnistunut", ajattelin, "hänellä on paljon rahaa". Ihmiset ympärilläni vaikuttivat minuun siten, ettäajattelin tässä olevan sen mitä halusin; se maailma oli heidän Jumalansa. Päätin, että tällainen oli minua varten, ansaita valtavasti rahaa, viettää 'upeaa elämää'.Esikuvanihan olivat pop-tähtiä. Aloin laatia lauluja, mutta jossain syvällä sisimmässäni oli tarvelähimmäisenrakkauteen, ajatus siitä, että rikastuessani haluaisin auttaa hätää kärsiviä. (Koraanissasanotaan, että lupaamme kyllä helposti, mutta kun saamme jotakin hyvää, haluammekin pitää kaikenitsellämme ja tulemme ahneiksi.)

Ja niin siinä kävi, että minusta tuli hyvin kuuluisa. Olin vielä teini-ikäinen ja nimeni ja kuvani olivatyhtäkkiä joka puolella. Minusta tehtiin elämää suurempi ilmiö, joten halusin jotain elämää suurempaa jaainoa keino siihen näytti olevan myrkyttää itsensä (viinalla ja huumeilla).

Sairaalassa

Taloudellisen menestyksen ja 'vauhdikkaan' elämän kestettyä vuoden verran sairastuin vakavasti, saintuberkuloosin ja jouduin sairaalaan. Silloin aloin ajatella: Mitä minulle tapahtuisi? Olinko vain ruumis jaoliko päämääräni elämässä vain tämän ruumiin halujen tyydyttäminen? Tajusin nyt, että tämä koettelemusoli minulle Allahin siunausta, tilaisuus avata silmäni - "Miksi olen täällä? Miksi olen vuoteen omana?" - janiin aloin etsiä vastauksia. Siihen aikaan oli vallalla kiinnostus itäiseen mystiikkaan. Aloin lukea jaensimmäinen asia, mihin törmäsin, oli kuolema ja että sielu jatkaa elämäänsä eikä häviä. Tunsinolevani matkalla autuuteen ja korkeaan täydellistymiseen. Aloin meditoida ja ryhdyin jopa kasvissyöjäksi.Uskoin nyt hippiaatteeseen - peace ja flower power - sehän oli ajan muotisuuntaus. Mutta erityisestiuskoin siihen, että en ollut pelkkä ruumis. Tästä tulin vakuuttuneeksi sairaalassa ollessani.

Eräänä päivänä, kun olin kävelyllä ja sade yllätti minut, aloin juosta suojaan ja tajusin, "Hetkinen, ruumiinikastuu, ruumiini kertoo minulle, että kastun." Tämä toi mieleeni sanonnan, että ruumis on kuin aasi ja sillepitää opettaa, minne sen tulee kulkea. Muuten aasi kuljettaa sinut minne mielii.

Sitten ymmärsin, että minulla oli tahto, Jumalan antama lahja: totella Jumalan tahtoa. Itämaistenuskontojen minulle opettama uusi käsitteistö oli kiehtovaa. Tähän mennessä olin jo saanut tarpeeksenikristillisyydestä. Aloin taas tehdä musiikkia ja tällä kertaa aloin heijastaa siinä omia ajatuksiani. Muistaneräänkin lauluni sanat. Se kuuluu näin: "Kunpa tietäisin, kunpa tietäisin mikä Taivas on, mikä onkaanHelvetti. Tulenko tuntemaan Sinut vuoteessani lojuen tai jossain pölyisessä sellissä, kun toiset saapuvatisoon hotelliin?" Nyt tiesin olevani polulla oikeaan suuntaan.

Kirjoitin toisenkin laulun, "Tie löytää Jumala" (The way to find God out). Sain yhä lisää mainettamusiikkielämässä. Se oli minulle todella vaikeaa aikaa, koska olin tulossa rikkaaksi ja kuuluisaksi, muttasamaan aikaan etsin vilpittömästi Totuutta. Päätin tässä vaiheessa, että buddhismi oli hyvä ja jalouskonto, mutta en ollut valmis jättämään maailmaa. Olin liiaksi kiintynyt maailmaan enkä ollut valmisryhtymään munkiksi ja eristäytymään muista ihmisistä.

Kokeilin Zeniä ja Chingiä, numerologiaa, tarot-kortteja ja astrologiaa. Yritin tutkia Raamattua enkäpystynyt löytämään etsimääni. Tähän aikaan en tiennyt mitään islamista, ja silloin sattui jotakin, mitä pidinihmeenä. Veljeni oli käynyt moskeijassa Jerusalemissa ja häneen oli tehnyt suuren vaikutuksen se, ettätoisaalta se sykki elämää (toisin kuin kirkot ja synagoogat, jotka olivat tyhjillään), toisaalta siellä vallitsirauhan ja tyyneyden ilmapiiri.

Koraani

Palatessaan Lontooseen veljeni toi mukanaan Koraanin käännöksen, jonka hän antoi minulle. Hänestä eitullut muslimia, mutta hän tunsi tässä uskonnossa olevan jotakin erityistä ja arveli minun myös löytävänsiitä jotakin.

Ja kun sain käsiini kirjan, opastuksen joka kertoisi minulle kaikesta - kuka olin, mikä oli elämän tarkoitus;mikä oli todellisuus ja mikä se tulisi olemaan; mistä olin peräisin - ymmärsin, että tämä oli todellinenuskonto, ei sellainen kuin uskonnon lännessä ymmärretään olevan, ei jotakin vain vanhoja varten. Lännessä sellainen, joka haluaa omaksua uskonnon ja tehdä siitä ainoan ohjenuoransa elämässä, tuomitaan fanaatikoksi. En ollut fanaattinen, mutta aluksi olin ymmälläni ruumiin ja sielun suhteen. Sitten ymmärsin, että ruumis ja sielu eivät ole erilliset eikä ihmisen tarvitse kiivetä vuorelle ollakseen uskovainen. Meidän täytyy vain noudattaa Jumalan tahtoa. Silloin voimme kohota enkelienkin yläpuolelle. Ensimmäinen asia, jota nyt tahdoin, oli tulla muslimiksi.

Käsitin, että kaikki kuuluu Jumalalle, että hän ei torku. Hän loi kaiken. Tällöin aloin luopua ylpeydestäni, koska tähän mennessä olin ajatellut olevani olemassa oman erinomaisuuteni ansiosta. Mutta ymmärsin, että en ollut itse luonut itseäni ja koko olemassaoloni tarkoitus oli ottaa vastaan johdatus, joka täydellistyy islamissa. Tässä vaiheessa aloin löytää uskon itsestäni. Tunsin olevani muslimi. Koraania lukiessani tajusin, että kaikki Jumalan lähettämät profeetat toivat saman sanoman. Miksi sitten juutalaiset ja kristityt olivat erilaisia? Tiedän nyt, että juutalaiset eivät hyväksyneet Jeesusta messiaana ja että he muuttivat Jumalan sanan. Myös kristityt ymmärtävät väärin Jumalan sanan ja nimesivät Jeesuksen Jumalan pojaksi. Kaikessa oli vihdoinkin järkeä. Tämä on Koraanissa piilevä kauneus: se haastaa ihmisen miettimään ja järkeilemään, ei palvomaan aurinkoa ja kuuta vaan Yhtä ja Ainoaa, joka on luonut kaiken. Koraani kehottaa ihmistä pohdiskelemaan aurinkoa ja kuuta ja yleensä Jumalan luomakuntaa. Käsitätkö kuinka erilaiset kuu ja aurinko ovat? Ne ovat eri etäisyyksillä maapallosta ja kuitenkin meistä ne näyttävät samankokoisilta; ajoittain ne aivan kuin peittäisivät toisensa.

Monet astronautitkin, avaruuteen lentäessään ja nähdessään maan mitättömyyden valtavassa avaruudessa, tulevat hyvin uskonnollisiksi. Ovathan he nähneet Allahin tunnusmerkkejä.

Luin edelleen Koraania ja se kertoi rukouksesta, ystävällisyydestä ja hyvän tekemisestä. En ollut vielä muslimi, mutta tunsin, että ainoa vastaus minulle oli Koraani. Jumala oli lähettänyt sen minulle ja pidin sen salaisuutenani. Mutta Koraani puhuu eri tasoilla. Aloin ymmärtää sitä myös toisella tasolla, kun siinä sanotaan: "Te, jotka uskotte, älkää ottako uskottomia ystäviksenne" ja "Uskovaiset ovat veljiä". Nyt halusinkin tavata muslimiveljiäni.

Kääntyminen

Päätin matkustaa Jerusalemiin (kuten veljeni oli tehnyt). Jerusalemissa menin moskeijaan ja istuuduin. Eräs mies kysyi minulta, mitä halusin. Sanoin hänelle olevani muslimi. Hän kysyi nimeäni ja vastasin hänelle, "Stevens". Hän oli hämmentynyt. Liityin sitten rukoukseen, vaikka en kovin onnistuneesti. Ollessani taas Lontoossa tapasin sisaren nimeltä Nafisa. Kerroin hänelle tahtovani omaksua islamin ja hän ohjasi minut New Regent Moskeijaan. Tämä tapahtui vuonna 1977, noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun olin saanut Koraanin. Ymmärsin, että minun täytyi jättää ylpeyteni, jättää Iblis ja kääntyä vain yhteen suuntaan. Niin eräänä perjantaina rukouksen jälkeen menin imaamin luo ja lausuin uskontunnustuksen (Kalima) hänen edessään. Tässä näette erään, joka oli saavuttanut mainetta ja rikkautta. Mutta johdatus vältteli minua, yritinpä kuinka kovasti tahansa, kunnes sain käsiini Koraanin. Nyt tiedän, että voin olla suoraan yhteydessä Jumalan kanssa, toisin kuin kristinuskossa tai missään muussa uskonnossa. Kuten eräs hindunainen kertoi minulle: "Et ymmärrä meitä hinduja. Me uskomme yhteen Jumalaan ja käytämme näitä esineitä (epäjumalia) vain keskittymiseen." Tosiasiassa hän sanoi, että Jumalan saavuttamiseksi täytyi käyttää välikappaleita, siis epäjumalia. Mutta islam poistaa kaikki tällaiset esteet. Ainoa asia, joka erottaa uskovaiset uskottomista on rukous, salat. Se on puhdistautumista.

Lopuksi haluan sanoa, että kerron tästä kaikesta vain miellyttääkseni Allahia ja rukoilen, että saat kokemuksistani innoitusta. Edelleen korostan, että en ollut tavannut yhtäkään muslimia ennen kuin omaksuin islamin. Ensin luin Koraanin ja tajusin, että kukaan ihminen ei ole täydellinen. Islam on täydellinen ja jos seuraamme Pyhän Profeetan (SAAS) esimerkkiä, tulemme onnistumaan. Johdattakoon Allah meitä Muhammedin (SAAS) seuralaisten polkua. Amen!