KUUDESKYMMENES YHDEKSÄS SUURA: Varma Tuho (Al-Haakka) Ilmoitettu Mekassa (52 jaetta )
Al-Haakka , »Varma tuho»; nimi (toistuu kolmessa ensimmäisessä jakeessa.
Kuuluu Mekassa ilmoitettujen suurain keskiryhmään.
Varma tuho!
|
|
Mikä on varma tuho?
|
|
Ja miten saisi sinut käsittämään, mikä varma tuho on?
|
|
Tamuud ja Aad väittivät, ettei tuomiopäivää tule.
|
|
Tamuudin kansan tuhosi ärjyvä ukonilma,
|
|
Aadin tuhosi raivoisa tuuli, joka puhalsi tavattomalla voimalla;
|
|
se raivosi heidän keskuudessaan seitsemän yötä ja seitsemän päivää suurella voimalla, niin että olisit voinut nähdä ihmisten kaatuvan maahan kuin palmujen ontot rungot.
|
|
Näetkö heistä jälkeäkään?
|
|
Farao ja ne, jotka elivät ennen häntä, sekä hävitetyt kaupungit tekivät myös syntiä
|
|
ollen tottelemattomia Herransa sananjulistajalle; siksi Hän kuritti heitä väkevin ottein.
|
|
Kun vesi tulvi, Me totisesti annoimme laivan kantaa teitä,
|
|
teille ojennukseksi ja jotta kuunteleva korva vaarin ottaisi ja muistaisi sen.
|
|
Kun, puhalletaan yhden ainoan kerran pasuunaan
|
|
ja maa sekä vuoret kohoavat ja sitten yht'äkkiä vaipuvat murskattuina alas,
|
|
sinä päivänä on suuri tuho tapahtuva,
|
|
taivas repeää; sinä päivänä se syöksyy alas.
|
|
Enkeleitä on oleva ylt'ympäri, ja kahdeksan heistä kantaa yläpuolellaan Herrasi valtaistuinta.
|
|
Sinä päivänä teidät tuodaan oikeuden eteen, ja yksikään salaisuutenne ei voi jäädä kätköön.
|
|
Se, jolle kirja on annettu hänen oikeaan käteensä, sanoo: »Tulkaa ja lukekaa kirjani!
|
|
Totisesti uskon, että koittaa tilinteon päivä.»
|
|
Ja hän on saava mieluisan elämän,
|
|
ihanassa puutarhassa,
|
|
jossa hedelmät ovat käden ulottuvilla.
|
|
»Syökää ja juokaa mielenne mukaan palkaksi siitä, mitä olette tehneet menneinä päivinä!»
|
|
Ja hän, jolle kirja on annettu vasempaan käteen, sanoo: »Oi, jospa en olisi kirjaani milloinkaan saanut,
|
|
ja jospa en olisi koskaan joutunut kokemaan, mitä tilinteko on!
|
|
Oi, jospa kuolema olisi ollut kaiken loppu!
|
|
Rikkauteni ei minua lainkaan hyödytä,
|
|
valtani on minulta häipynyt.»
|
|
»Ottakaa hänet, sitokaa hänet
|
|
ja heittäkää sitten helvettiin!
|
|
Kytkekää hänet kahleisiin, joiden pituus on seitsemänkymmentä kyynärää!
|
|
Totisesti, hän ei uskonut Jumalaan, suureen,
|
|
eikä kehoittanut ravitsemaan köyhiä;
|
|
sentähden hänellä ei ole yhtään ystävää tuona päivänä
|
|
eikä muuta ruokaa kuin likavesi,
|
|
jota vain jumalattomat nielevät.»
|
|
Mutta ei! Vannon kaiken sen nimessä, mitä näette
|
|
ja mitä eivät silmänne näe:
|
|
Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana
|
|
eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte -
|
|
ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte -
|
|
se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta.
|
|
Ja jos profeetta olisi sepitellyt runoja Meistä,
|
|
olisimme totisesti tarttunut häntä oikeaan käteen
|
|
ja katkaissut häneltä suuren valtasuonen,
|
|
teidän kenenkään voimatta Meitä siitä estää.
|
|
Tämä on totisesti muistutus niille, jotka karttavat pahaa.
|
|
Ja Me totisesti tiedämme, että joukossanne on sellaisia, jotka julistavat totuuden valheeksi,
|
|
ja totisesti tuleva tuomio on surkea asia epäuskoisille,
|
|
mutta se on totisesti varma todellisuus.
|
|
Ylistä siis Herrasi, suuren, nimeä!
|