Islam ei ole vain uskonto muiden joukossa. Tämän ovat monet hoitoalalla työskentelevät huomanneet islamin tunnustajien määrän nopeasti lisääntyessä - erityisesti pienillä paikkakunnilla. Muslimipakolaisia on sijoitettu kuntiin, joissa ei aikaisemmin ole ollut ketään muslimeja (tai maahanmuuttajia ylipäänsäkään), ja äkkiä on syntynyt monia vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Kaikki on mullistunut, toinen toistaan ei ymmärretä eikä toisen mielipiteitä. On helppoa tulla epätoivoiseksi, alkaa ihmetellä, ja lopulta kenties epäluulo tai suoranainen vihamielisyys saavat vallan. "Eivätkö he voi olla kuten muutkin ihmiset!" kummastellaan ehkä ärtyneesti. "Täytyykö heidän tehdä joka asiasta ongelma!", voi ajatuksena olla keskellä kiirettä, kun tunnetaan riittämättömyyttä. Parannuskeino tällaisessa tapauksessa on tieto - ja juuri sitä seuraavaksi on aikomus tarjota! Joten olkaa hyvä ja lukekaa ensi käden tietoa meistä muslimeista ja terveydenhuollosta.

Ruotsissa on tällä hetkellä (vuonna 2001) noin 300 000 muslimia monista eri maista. Viime vuosina muslimit ovat perustaneet omia yhdistyksiä, seurakuntia ym. vastatakseen hengellisen ja sosiaalisen yhteisöllisyyden tarpeeseen keskuudessaan. Näistä yhdistyksistä on myös tullut luonnollinen linkki viranomaisten ja muslimien välille, tiedon välittämisen ja etujen valvonnan kanava. Nykyisin muslimit ovat järjestäytyneet myös valtiollisella tasolla, jotta voisivat yhdessä viranomaisten kanssa etsiä ratkaisuja moniin törmäyskohtiin, joita on syntynyt toisaalta ruotsalaisen elämäntavan ja sopeutumisvaatimusten ja toisaalta muslimien elämäntyylin välillä, heidän halutessa säilyttää oman identiteettinsä.

Islamin asennoitumisesta

"Elämää voidaan verrata matkaan, joka alkaa tietystä kohtaa ja loppuu määrätyllä hetkellä. Se on ohimenevä olotila, johdanto Ikuiseen elämään. Tällä matkalla ihminen on kauttakulkija. ja hänen on oltava täysin valmis minä hetkenä hyvänsä siirtymään ikuisuuteen."

Matkallaan ihmistä koetellaan monin tavoin. Aina tapahtuu jotakin odottamatonta, joka vaatii nopeita päätöksiä ja uusia toimintatapoja. Elämä sisältää myös koettelemuksia ja arvaamattomia tilanteita. Sairaus kuuluu tällaisiin koettelemuksiin. Se ei koettele vain sairasta itseään, vaan myös hänen läheisiään ja itse hoitojärjestelmää (ja sitä kautta koko yhteiskuntaa). Ihmisen kärsivällisyys ja nöyryys Jumalan edessä on tällöin koetuksella. Muslimien ei pidä syyttää ketään - se mikä ihmiselle tapahtuu, on viime kädessä Jumalan asia, mihin kukaan ihminen ei voi vaikuttaa. Jos tapahtuu jotakin ikävää, surullista tai muuta sellaista, siinäkin on oma tarkoituksensa. Sairaan tai hänen läheisensä ei pidä vaipua epätoivoon ja paniikkiin, vaan on yritettävä kääntää esiin kaiken myönteinen puoli ja ylistää Jumalaa, vaikka se tuntuisi vaikealta. Me ihmiset emme omista toisiamme ja joskus meidän on joka tapauksessa erottava kuolemassa. Sairaustapauksessa nousee esiin pelkomme läheisen menettämisestä, mutta islam kehottaa meitä hillitsemään itsemme ja tekemään sairausajasta ja kuolemaa edeltävästä ajasta jotakin positiivista.

Suhtautuminen hoitoon

Jumala on antanut ihmiselle älyn, terveen järjen ja loogisen ajattelukyvyn. Hänen on tarkoitus näiden avulla suosia sellaista, mikä on hyödyllistä ja hyvää ja mikä palvelee Jumalan luomakuntaa. Jumala on antanut ihmiselle valtuudet käyttää luonnonvaroja, esimerkiksi kasveja, hyödykseen tässä elämässä. Voidaan jopa sanoa, että yksi ihmisen velvollisuuksista Luojaansa kohtaan on kehittää parannuskeinoja erilaisiin sairauksiin niistä lääkeyrteistä, jotka Hän on asettänut ihmisen käyttöön. Islamia on usein syytetty fatalistiseksi, mutta sellainen asenne on väärä. Ihmisen on luonnollisesti tehtävä parhaansa sairauden voittamiseksi - mutta hän ei päätä lopputuloksesta. Tämä asenne auttaa muslimeja heidän surressaan läheisen (tai itsensä) sairastumista tai kuolemaa.

Islam ei siis periaatteessa ole sairaudenhoitoa vastaan, päinvastoin. On vain kyse käytettävistä menetelmistä. Koraani esimerkiksi kehottaa ihmistä käyttämään luonnon omia parantavia aineita ja elämään terveellisesti.

Erityyppiset elinsiirrot eivät nekään ole periaatteessa islamin vastaisia. Myös niiden kohdalla on kyse menetelmistä, yksityiskohdista, luovuttajista yms. seikoista. Kaikki se, mikä pelastaa elämän ja parantaa sairauksia, on islamissa sallittua, kunhan siihen ei itsessään sisälly jotakin täysin kiellettyä.

Määritelmien, esimerkiksi kuoleman käsitteen, muuttaminen, jotta voitaisiin tehdä enemmän elinsiirtoja, ei islamissa tule kysymykseen. Toimenpiteet, joiden tarkoitus on tehdä ihmisestä kauniimpi, hoikempi ja silmälle miellyttävämpi, ovat Jumalan luomiseen puuttumista - sellainen ei sisälly ihmisen valtuuksiin. Tämä koskee myös sukupuolenvaihdosta!

Sairaanhoidon tehtävä on oltava parantaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, jotka estävät ihmistä toimimasta hänelle luonteenomaisella tavalla. Edellytys sille on, että se tapahtuu Jumalan asettamisen rajojen puitteissa.

Miehet ja naiset

Periaatteessa islamin ja länsimaisen yhteiskunnan käsitykset sairaanhoidosta ovat melko yhteneväiset. Sairauksia on pyrittävä parantamaan ja sairaiden on saatava parasta mahdollista hoitoa. Menetelmistäkin ollaan pääasiassa yksimielisiä, mutta järjestelyjen suhteen käsitykset eroavat. Islamin mukaan miesten ja naisten on pysyttävä erillään, ja tämä koskee myös terveydenhuoltoa. Syy tähän on näkemys ihmisen seksuaalisuudesta: Seksuaaliset suhteet ovat sallittuja vain aviopuolisoiden välillä, koska seksuaalisuus on vietti, joka voi aiheuttaa (fyysistä ja psyykkistä) vahinkoa, jos sitä ei säädellä. Säännöt ovat turvaverkko, joka takaa koko yhteiskunnan vakauden. Yksi sääntö on se, että miesten ja naisten on vältettävä kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen, paitsi lähimpiin sukulaisiin. Kun heidän kuitenkin on tavattava, on säilytettävä tietty välimatka. Pukeutuminen, tapa tervehtiä ja puhua yms, ovat säädeltäviä asioita, yhteiskunnan suojelemiseksi (epäsuorasti) vapaan seksin seurauksilta. Sairaanhoidossa tämä merkitsee, että miesten tulisi hoitaa miehiä ja naisten naisia, niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Lääkärissä käyminen

Muslimien tulisi voida käyttää "oikeaa" sukupuolta olevaa lääkäriä, mutta joskus lääkärillä voi olla mukanaan joku opiskelija tai hoitaja ehkä avustaa häntä tutkimuksessa, tai tarvitaan tulkkia jne. Kaikkien mukana olevien tulisi tällöin olla "oikeaa" sukupuolta. Toinen huomioitava asia on, ettei kukaan "ulkopuolinen" tulisi sisään huoneeseen kesken ehkä arkaluontoista tutkimusta. Tällaista tapahtuu joskus, kun työtoverit haluavat ilmoittaa jotakin ohimennessään.

Muslimi ei saa paljastaa ns. yksityisiä ruumiinosiaan (kehoa navan ja polvien välillä) kenellekään, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä diagnoosin tekemiseksi, leikkauksessa, synnytyksessä yms. Mutta silloinkin lääkärin olisi peitettävä potilas jollakin suojalla, ettei tämän tarvitse tuntea itseään noloksi.

Sairaalassa olo

Naistensairaaloita lukuunottamatta kaikki pohjoismaiset sairaalaosastot ovat sekaosastoja, eli miehet ja naiset makaavat samoilla osastoilla- tilanpuutteen takia joskus jopa samassa tilassa. Se on islamin näkökulmasta epäkohta. Emme odota, että kaikkia sairaaloita alettaisiin järjestää uusiksi, mutta toivomme, että meille tärkeät toiveet otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon. Henkilökunnalle olisi vain kerrottava joka vuorossa näistä erityistoiveista; ehkä kyse olisi vain suljetun oven koputtamisesta ennen sisään menemistä, naispuoliselle potilaalle sen kertomista, keitä kierrokselle osallistuu, jne. Nämä toimenpiteet lisäisivät heti muslimipotilaiden luottamusta hoitoa ja hoitohenkilöstöä kohtaan. Islamissa sianliha ja veri ovat kiellettyä ravintoa. Koska islam myös edellyttää, että kaikki liha teurastetaan Jumalan nimeen, monet muslimit tahtovat täysin lihatonta ruokavatiota. Joissakin tapauksissa voivat näennäisen "viattomat" ruokatarvikkeet sisältää sianrasvaa tai siitä valmistettuja lisäaineita. Joskus voi myös olla vaikea selvittää jonkin lisäaineen alkuperä. Siksi on varminta käyttää vain puhtaita raaka-aineita ruuanvalmistuksessa, paistamisessa, jne.

Imeväisten kohdalla on tärkeää, että lapselle ei anneta kenenkään muun kuin hänen oman äitinsä maitoa, sillä saman naisen imettämät lapset lasketaan juridisesti sisaruksiksi. Äidiltä on täten aina kysyttävä, ennen kuin lapselle annetaan lisämaitoa. Toinen tärkeä yksityiskohta on, että suurin osa äidinmaidonkorvikkeista sisältää sianrasvaa koostumuksen tasaamiseksi, eikä sitä siis voida antaa muslimilapsille. Islamin mukaan on lähes velvollisuus käydä katsomassa sairasta sairaalassa tai hänen kotonaan, vaikka ei olisi sukua sairaalle tai edes tuntisi tätä lähemmin. Siitä muslimeille on luvassa palkkio, tulevassa elämässä.

Islamilainen etiikka vaatii, että muslimien pitäisi kunnioittaa sairaalan vierailuaikoja ja muita sääntöjä, mutta joskus voi vaikuttaa siltä, että muslimien on vaikea noudattaa esimerkiksi vierailuaikoja. Tätä selittää ehkä osaltaan se, että omaiset osallistuvat monissa muslimimaissa paljon enemmän hoitoon kuin täällä. He valvovat sairaan luona, huolehtivat tämän ruokailusta lääkärin ohjeiden mukaan, auttavat peseytymisessä ja intiimihygieniassa jne. Monien näiden maiden sairaaloissa ei edes ole tiettyjä vierailuaikoja.

Jokaisen aikuisen muslimien velvollisuus on olla yhteydessä (salat) Luojaansa rukousrituaalin kautta vähintään viidesti päivässä. Niin kauan kuin muslimi on tajuissaan, hän voi suorittaa tämän rituaalin, joko oikein ruumiinliikkein, tai istualtaan tai kyljellä maaten, jos hän ei pysty liikkumaan paljoa. Muslimeille on tärkeää, että hoitohenkilökunta kunnioittaa näitä rukoushetkiä ja ehkä myös auttaa potilasta muistamaan rukousajat. Heidän ei liioin pidä häiritä potilasta hänen ollessaan rukouksessa. Näiden yksinkertaisten toiveiden noudattaminen lie aika helppoa. Ehkä voitaisiin myös tilata Koraaneja alkuperäiskielellä ja käännöksinä sekä rukousaikataulut sellaisiin sairaaloihin, joiden alueella asuu paljon muslimeja. Paikalliset muslimiseurakunnat voivat varmasti auttaa sairaaloita tässä.

Vanhukset

Islamissa lapset, erityisesti pojat, ovat velvollisia pitämään huolta vanhemmistaan ja muista vanhoista sukulaisistaan, jotka eivät enää kykene huolehtimaan itsestään. Erikoisen tärkeää on hoitaa sairaita vanhempia. Muslimimaissa suuri enemmistö sairaista tai vanhuuden dementiaa potevista henkilöistä hoidetaan kotona. Niissä tapauksissa, kun vanhaa ihmistä hoidetaan sairaalassa, hänellä on joku läheinen sukulainen vierellään (usein miniä tai pojantytär). Muslimien on vaikea ymmärtää pohjoismaista vanhushuoltoa ja heidän mielestään on nöyryyttävää vanhoja vanhempia kohtaan antaa heidän maata pitkiä aikoja laitoksessa, käymättä edes katsomassa heitä.

Lääkkeet

Islam ei hyväksy sellaista lääketeollisuutta, jota harjoitetaan kaupallisin periaattein voiton saamiseksi. Lääkkeiden valmistamisen kannustimena tulee olla löytää hyviä lääkkeitä, jotka parantavat sairauksia ilman sivuvaikutuksia. Luonnon raaka-aineiden, jotka löytyvät kasvikunnasta, tulee olla lääkkeiden kehittelyn perustana. Kokeet, jotka vahingoittavat useampia, kun mitä niiden avulla lopulta voidaan parantaa, ovat täysin tuomittavia. Lääkkeet eivät myöskään saa sisältää mitään aineita, jotka islamin mukaan ovat kiellettyjä, kuten alkoholia. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa ei ole vaihtoehtoista lääkettä. Niin on ollut esimerkiksi insuliinin kohdalla. Ennen oli vain siasta saatua insuliinia, mutta nykyisin muutakin insuliinia on saatavilla, ja onkin tärkeää, että muslimidiabeetikko saa "oikeaa" lääkettä.

Ympärileikkaus

Islam määrää pojat ympärileikattaviksi. Juutalaiset, jotka myös ympärileikkaavat poikalapsensa, hoitavat sen usein yksityisesti ja jopa varsinaisen hoitokoneiston ulkopuolella. Jo pitkältä ajalta juutalaisilla on oma uskonnollisten palvelujen verkostonsa, mm. Ruotsissa. Muslimit sen sijaan ovat verrattain uusi kansanryhmä pohjoismaissa eikä heillä ole sellaista verkostoa. He ovat siten jääneet täysin "oman onnensa nojaan". He voivat ilmoittaa lapsensa jonoon ja parhaassa tapauksessa he pääsevät sairaalaan vuosien kuluttua. Toivomme tietenkin, että valtiopäivät yhdessä maanlaajuisten muslimijärjestöjen kanssa pian löytävät ratkaisun tähän ongelmaan.

Kuolema

Aikaisemmiln mainittiin jo, että sairasta tulee käydä katsomassa joko kotona tai sairaalassa. Jos hän on niin huonona, että kuolema on lähellä, ei häntä saa jättää yksin. Jos vakavasti sairaan potilaan tila sairaalassa äkkiä huononee, täytyy hänen omaisilleen välittömästi ilmoittaa tästä. Kuolema on siirtymistä yhdestä olotilasta toiseen. On täysin luonnollista, että ihmisistä tuntuu vaikealta erota maallisesta elämästään ja siirtyä johonkin, josta he eivät tiedä mitään tarkasti. He voivat joutua ahdistuksen tai paniikin valtaan, ja silloin heillä on hyvä olla joku vierellään lohduttamassa ja lukemassa heille Koraania, sekä auttamassa heitä sanomaan: "La ilaha illallah" (ei ole muuta Jumalaa kuin Allah).

Ihminen on kuollut silloin, kun sielu jättää ruumiin, mistä seuraa sydämen sykkeen pysähtyminen ja kaikkien elinten toiminnan lakkaaminen. Käsitteet kuten "sydänkuollut" tai "aivokuollut" ovat aivan vieraita islamille. "Ihmiset eivät saa myöskään yrittää leikkiä Jumalaa ja keinotekoisin toimenpitein yrittää pidentää elämää, jotta sitten itse voisivat päättää sen loppumisesta sulkemalla hengityskone." (Islam uskomme, s. 103) Kuollut tulee pestä määrätyn rituaalin mukaisesti ja sitten kääriä kankaisiin haudattavaksi niin pian kuin mahdollista. On tärkeää, että kuoleman sattuessa osaston henkilökunta ilmoittaa siitä välittömästi joko omaisille tai jollekin muslimiseurakunnalle. Kuolleeseen ei mieluiten pidä koskea eikä riisua häntä, ennen kuin paikalle saapuu henkilö, jonka on määrä pestä hänet. Naisen pesun suorittavat naiset ja miehen miehet. Parasta olisi, jos sukulaiset tekisivät sen, mutta jos he eivät usko pystyvänsä siihen, jotkut muut muslimit voivat ottaa sen hoitaakseen.

Elinsiirrot ovat sallittuja islamissa, jos potilaan elämä voidaan pelastaa uuden elimen avulla, ja luovuttaja tai tämän omaiset ovat antaneet siihen luvan. Elimiä ei saa ottaa luovuttajalta, ennen kuin hänet on todettu kuolleeksi. Ruumiinavaus ei ole suositeltavaa, ellei ole epäilystä rikoksesta tai jos on kyse jostakin hyvin harvinaisesta sairaudesta. Ruumiinavauksen jälkeen kaikki elimet on laitettava paikalleen ja ruumis suljettava. Vaikka elämä onkin "paennut" ruumiista, oli se kerran elävä ihminen ja sitä on kohdeltava asianmukaisen kunnioittavasti.