Hajjilla tarkoitetaan pyhiinvaellusmatkaa Mekkaan Saudi-Arabiassa, ja se on yksi islamin viidestä pilarista. Se suoritetaan islamilaisen vuoden 12:nnen ja viimeisen kuukauden Dhu-l-Hijjah'n toisella viikolla (8. - 12. päivänä). Näiden päivien aikana tekevät pyhiinvaeltajat ne pyhiinvaellusriitit, jotka kuvataan profeetta Muhammedin (SAAS) perimätiedossa.

"Ensimmäinen rukoushuone, joka perustettiin ihmisille, oli totisesti se, joka on Bekassa (Mekassa) siunauksena ja opastuksena koko maailmalle. Siellä on ilmeisiä tunnusmerkkejä: Aabrahamin rukouspaikka; ja se, joka astuu sinne, on varmassa turvassa. Ja pyhiinvaellus tähän huoneeseen on ihmisten velvollisuus Jumalaa kohtaan, jokaisen, ken suinkin voi matkan tehdä. Mutta jos joku käy uskottomaksi, niin katso, Jumala tulee toimeen vaikkapa ilman koko maailmaa."

Hajjille lähteminen kerran elämässä on jokaisen muslimin (miehen ja naisen) velvollisuus, jos:

• hänen terveytensä on hyvä ja hän on täysissä sielunvoimissa
• hän on täysi-ikäinen
• hänellä on tarvittavat varat ja mahdollisuudet suoriutua matkasta
• hän on vapaa.

Jos yksi näistä edellytyksistä puuttuu, ei Hajj ole henkilölle pakollinen. Vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia tekee Hajjin. Se on ilontäyteinen muslimien veljeyden ja tasa-arvoisuuden näyte. Muslimeja kaikista sosiaaliluokista ja jokaisesta maailman kolkasta kokoontuu Mekkaan vastauksena Jumalan kutsuun. He pukeutuvat kaikki samalla vaatimattomalla tavalla, ovatpa sitten köyhiä tai rikkaita, värillisiä tai valkoihoisia, ja täyttävät samat määrätyt velvollisuudet ja rukoukset, ainoana tarkoituksenaan Kaikkivaltiaan Jumalan ylistäminen. Näinä päivinä pyhiinvaeltajat tutustuvat profeetta Muhammedin (SAAS) hengelliseen ja historialliseen ympäristöön ja vahvistuvat uskossa. Hajjin rituaaleilla käydään kunnioituksella läpi niitä jumalallisia rituaaleja, joita Aabraham, hänen poikansa Ismael ja Ismaelin äiti Hagar suorittivat. Pyhiinvaellus on esi-isämme Ibrahimin pyyntö, kun hän sanoi:

"Herra, minä olen asettanut eräitä jälkeläisiäni asumaan tähän laaksoon, jossa ei ole maanviljelystä, Sinun Pyhäkkösi läheisyyteen, Herra, jotta he saattaisivat suorittaa rukouksensa. Anna siis ihmisten sydänten taipua heidän puoleensa ja suo heille hedelmiä, jotta he olisivat kiitollisia."

Niitä ajankohtia, jolloin Hajj-rituaalit voidaan aloittaa (jos halutaan), ja sitten saattaa päätökseen Dhu-l-Hijjah-kuun toisella viikolla, kutsutaan nimellä "Al-Mawaqit Al-zamaniya".

On pukeuduttava "Ihram-vaatteeseen"(pyhiinvaellusasuun, ks. kuva) sekä Hajjin että Umran rituaaleja suoritettaessa. Miehillä Ihram-vaate koostuu kahdestä valkoisesta kankaanpalasta. Naisille ei ole määrätty mitään tiettyä asua, mutta on tapana pukeutua kokopitkään asuun ja hijabiin (päähuiviin).

Umra:

Umrassa tehdään myös pyhiinvaellus Mekkaan ja suoritetaan tietyt rituaalit, samoin kuin Hajjissa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Umran voi myös tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, toisin kuin Hajjin, joka voidaan tehdä vain määrättyinä aikoina (ks. yllä). Umra ei ole pakollinen, kuten Hajj, vaan se on vapaaehtoinen. Usein Umra tehdään Ramadan-kuussa profeetta Muhammedin (SAAS) Hadithin mukaisesti: "Umra Ramadan-kuussa vastaa palkinnoltaan Hajjia". Se ei kuitenkaan vapauta henkilöä velvollisuudesta tehdä Hajj, joka on pakollinen kaikille siihen kykeneville.