Islam on julistanut joitakin universaaleja ihmisen perusoikeuksia, joita tulee noudattaa ja kunnioittaa kaikissa olosuhteissa. Näitä oikeuksia vaaliessaan islam ei tarjoa ainoastaan juridisia takeita, vaan myös erittäin tehokkaan moraalijärjestelmän. Mikä tahansa sellainen, mikä edistää yksilön tai yhteiskunnan hyvinvointia, on moraalisesti hyvää islamissa ja mikä tahansa vahingollinen asia on moraalisesti pahaa. Islam pitää niin tärkeänä rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan, että se varoittaa liioitellusta formalismista. Koraanista voimme lukea:

"Hurskautta ei ole se, että käännätte kasvonne Itään tai Länteen, vaan hurskaita oavt ne, jotka uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään, enkeleihin Pyhään kirjaan ja profeettoihin ja rakkaudesta Häneen antavat omaisuudestaan omaisilleen, orvoille, köyhille, vaeltajille, kerjäläisille ja orjien vapauttamiseksi sekä harrastavat oikeata rukouselämää, antavat almuja, tehtyään jonkun sopimuksen täyttävät sen, jotka ovat kärsivällisiä ahdistuksessa, vastoinkäymisessä ja puutteen aikana; nämä ovat niitä, jotka ovat vanhurskaita, niin nämä ovat jumalaapelkääväisiä."

Nämä jakeet antavat meille kauniin kuvauksen hyveellisestä ja jumalaapelkäävästä ihmisestä. Hänen tulee totella hyödyllisiä sääntöjä, mutta tärkeintä on rakkaus Jumalaan ja kanssaihmisiin.

Seuraavassa on neljä pääkohtaa:

1. Uskomme tulee olla tosi ja vilpitön.
2. Meidän tulee olla valmiit osoittamaan se todeksi tekemällä hyviä tekoja lähimmäisillemme.
3. Meidän tulee olla hyviä kansalaisia ja tukea sosiaalisia organisaatioita.
4. Oman sielumme on oltava luja ja järkkymätön kaikissa olosuhteissa.

Tämä on normi, jonka mukaan kaikki käyttäytyminen arvioidaan ja luokitellaan hyväksi tai huonoksi. Islam pyrkii osoittamaan ihmiselle, että se on Jumala, jonka kanssa hän on tekemisissä, ja Jumala näkee hänet aina ja kaikkialla. Hän voi piiloutua koko maailmalta, mutta ei Jumalalta. Hän voi huijata kaikkia ihmisiä, mutta ei Jumalaa. Hän voi paeta ketä tahansa, mutta Jumalaa ei. Asettamalla Jumalan mielisuosion ihmisen elämän päämääräksi islam on siis saattanut voimaan korkeimmat ajateltavissa olevat moraalinormit. Tämä avaa ihmisen moraaliselle kehitykselle rajattomat mahdollisuudet. Koska jumalallinen ilmoitus on ensisijainen islamin tiedonlähde, se antaa moraalinormeille pysyvyyttä ja vakautta, tarjoten kohtuullisen liikkumavaran, mutta estäen väärentelyt, villit variaatiot ja moraalisen horjuvuuden.

Rakkaus Jumalaan ja Hänen pelkonsa on islamissa kaiken toiminnan pohja, joka saa ihmiset seuraamaan moraalista lakia, vaikka heihin ei kohdistuisi mitään ulkoista painetta. Jumalaan ja Tuomiopäivään uskominen antaa islamissa ihmiselle voimia ja kyvyn vilpittömästi ponnistella moraalinsa puolesta. Islam ei yritä luoda joitakin uusia moraalisia arvoja eikä vähentää tunnustettujen eettisten normien tärkeyttä; se ei liioin yritä perusteettomasti ylikorostaa joitakin niistä tai väheksyä toisia. Se ottaa huomioon kaikki tunnustetut moraaliarvot ja tasapainoisella tavalla sovittaa ne osaksi kokonaisvaltaista elämänkatsomustaan. Se avartaa tilaa ihmisen yksityiselle ja yhteisölliselle elämälle - hänen perhe-elämälleen, käyttäytymiselleen kansalaisena sekä hänen poliittiselle, taloudelliselle, juridiselle, koulutukselliselle ja sosiaaliselle toiminnalleen. Se kattaa hänen elämänsä kodista yhteiskuntaan, ruokapöydästä taistelukentälle, tosiaankin kirjaimellisesti kohdusta hautaan. Mitään elämänaluetta ei toisin sanoen ole jätetty islamin moraaliperiaatteiden soveltamisen ulkopuolelle. Se asettaa moraalin etusijalle ja takaa, että elämään kuuluvia asioita eivät ohjaa halut ja omat pyyteet, vaan eettiset normit.

Islam määrää ihmiselle elämäntavan, joka perustuu kaikelle hyvälle ja joka on vapaa kaikesta pahasta. Se kehottaa ihmisiä, paitsi olemaan hyveellisiä, myös levittämään hyveitä ja kitkemään paheita, kutsumaan hyvään sekä kieltämään pahan. Se tahtoo omantunnon ratkaisujen vallitsevan, jotteivat paheet kukoistaisi moraalisten arvojen kustannuksella. Tälle kutsulle kuuliaisista muodostuu muslimien yhteisö. Tämän yhteisön (ummah) muodostamisen ainoa tarkoitus on järjestäytynyt pyrkimys kehottaa hyvään ja puolustaa sitä sekä kieltää paha ja tukahduttaa se. Seuraavassa esitellään joitakin islamin perustavia moraaliperiaatteita muslimin elämän eri alueilta. Ne kattavat suuren osan muslimin moraalikäyttäymistä ja sosiaalisia velvollisuuksia.

Jumalanpelko:

Koraani nimeää tämän muslimin tärkeimmäksi ominaisuudeksi.

"Arvokkain teistä Jumalan tykönä on se, joka parhaiten pitää huolen velvollisuudestaan."

Nöyryys, vaatimattomuus, mielihalujen ja intohimojen hillitseminen, totuudellisuus, vilpittömyys, kärsivällisyys, järkkymättömyys ja uskollisuus ovat niitä moraaliarvoja, joita kerta kerran jälkeen korostetaan Koraanissa. Lue esim. seuraavat jakeet:

"Ja Jumala rakastaa kestäviä."

"Ja pyrkikää kilvan saavuttamaan Herranne anteeksianto ja Paratiisi, joka on yhtä ääretön kuin taivaat ja maa, ja on valmistettu jumalaapelkääväisille, jotka antavat uhrilahjoja sekä varakkaina että köyhinä ollessaan, jotka hillitsevät vihansa ja antavat anteeksi ihmisille; niin, Jumala rakastaa niitä, jotka hyvää tekevät."

"Oi poikani, suorita rukouksesi, kehoita hyvän tekemiseen ja kiellä pahat teot sekä pysy lujana, mitä tahansa sinulel sattuukin. Näin on todella vakavasti määrätty. Älä ole ylpeä ihmisiä kohtaan, äläkä vaella maassa pöyhkeänä. Totisesti, Jumala ei rakasta omahyväistä kerskuria."

Tavalla, joka tiivistää muslimin moraalisen käyttäytymisen, profeetta sanoi:

"Herrani on antanut minulle kymmenen määräystä: olla aina tietoinen Jumalasta, sekä yksin että julkisesti, puhua oikeudenmukaisesti olinpa vihainen tai tyytyväinen, osoittaa kohtuullisuutta olinpa rikas tai köyhä, uudistaa ystävyys niiden kanssa, jotka ovat sen rikkoneet, että hiljaa oloni täyttyy ajatuksista, että katseeni sisältää kehotuksen ja että käsken siihen, mikä on hyvää."

Sosiaaliset Velvollisuudet

Islamin opetus sosiaalisista velvollisuuksista perustuu hyvyyteen ja toisten huomioon ottamiseen. Koska puhtaasti yleisluontoinen kehotus olla hyvä helposti unohtuu konkreettisissa tilanteissa, islam pitää tärkeänä sosiaalista toimintaa ja määrittää eri tilanteisiin käyvät velvollisuudet ja oikeudet. Vuorovaikutussuhteiden laajenevassa ympyrässä ovat siis ensiksi velvollisuudet omaa perhettä kohtaan: sukulaisia, miestä tai vaimoa ja lapsia - ja sen jälkeen muita sukulaisia, naapureita, ystäviä ja tuttavia, orpoja ja leskiä, yhteiskunnan vähäosaisia, muita muslimeja, kaikkia kanssaihmisiä sekä eläimiä kohtaan.

Vanhemmat

Vanhempien kunnioittamista ja palvelemista painotetaan voimakkaasti islamissa ja se on hyvin tärkeä osa muslimin uskon ilmenemistä. "

"Ja Herrasi on määrännyt, että palveletet yksin Häntä, ja teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne. Jos toinen heistä tai molemmat saavuttavat korkean iän sinun luonasi, älä halveksi äläkä soimaa heitä, vaan puhuttele heitä kunnioittavasti."

Muut Sukulaiset

"Tee sukulaisillesi oikeutta, samoin tarvitseville ja vaeltajille, mutta älä antaudu tuhlailuun."

Naapurit

Profeetta (SAAS) on sanonut:

"Se ei ole yksi uskovista, joka täyttää vatsansa naapurinsa jäädessä nälkäiseksi" ja "Se ei ole yksi uskovista, jonka naapurit eivät ole turvassa hänen loukkaavalta käytökseltään".

Koraanin ja Sunnan mukaan muslimin moraalinen vastuu ei koske vain hänen vanhempiaan, sukulaisiaan ja naapureitaan, vaan ulottuu koko ihmiskuntaan, eläimiin sekä hyödyllisiin puihin ja kasveihin. Lintujen tai muiden eläinten metsästys vain huvin vuoksi on esimerkiksi kiellettyä. Samoin kiellettyä on hakata hedelmäpuita tai kasveja, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Eettisille perusperiaatteille islam siis rakentaa moraalijärjestelmän, jonka avulla ihmiskunta voi käyttää potentiaaliaan parhaimmalla tavalla. Islam puhdistaa sielun egoismista, tyranniasta, kevytmielisyydestä ja hillittömyydestä. Se synnyttää jumalaapelkääviä ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet ihanteeseensa, ovat hurskaita, raittiita, kurinalaisia ja ehdottomia, mitä valheeseen tulee.

Se tuo mukanaan moraalisen vastuun ja opettaa ihmiselle itsehillintää. Se johtaa hyvyyteen, anteliaisuuteen, armeliaisuuteen, myötätuntoon, rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja totuudellisuuteen suhteessa kaikkeen luotuun joka tilanteessa. Se kehittää hyviä ominaisuuksia, joista voi odottaa seuraavan pelkästään hyvää.