1. |
Kautta päivänkoiton
|
2. |
ja kymmenen yön,
|
3. |
kautta (juhlapäivien) luvun ja epäluvun,
|
4. |
kautta yön, jolloin lähdetään (kotimatkalle).
|
5. |
Eikö tässä kaikessa ole minkä nimeen vannoa, jos kuka sen tajuaa?
|
6. |
Etkö ole miettinyt sitä, mitä Herrasi teki Aadille
|
7. |
ja Aramin heimolle, jonka rakennuksia tukivat ylväät pilarit,
|
8. |
sellaiset, joiden vertaisia ei rakennettu muissa kaupungeissa,
|
9. |
(ja mitä tehtiin) Tamuudin kansalle, joka laaksossaan hakkasi asumuksensa suunnattomiin kallioihin
|
10. |
ja faraolle, sotajoukkojen valtiaalle,
|
11. |
noille kaikille,jotka harjoittivat irstaisuutta kaupungeissaan
|
12. |
ja saivat aikaan paljon pahaa.
|
13. |
Sentähden Herrasi lähetti heille kurituksen;
|
14. |
totisesti Herrasi seuraa valppaasti teidänkin menoanne.
|
15. |
Kun ihmisen Herra koettelee häntä antamalla hänelle kunniaa ja osoittamalla hänelle hyvyyttä, niin hän sanoo: »Herra pitää minut kunniassa.»
|
16. |
Mutta kun Hän koettelee häntä toisin, niukentaen hänen elatustaan, silloin hän sanoo: »Herra halveksii minua.»
|
17. |
Ei, te ette pidä orpoa missään arvossa
|
18. |
ettekä kehoita toisianne ruokkimaan köyhiä,
|
19. |
vaan te syötte olemattomiin kaikki heidän perintönsä ettekä mistään pidä väliä ahmiessanne,
|
20. |
ja te rakastatte ylellisyyttä koko sydämestänne.
|
21. |
Ei, kun tärähdykset panevat maan luhistumaan,
|
22. |
kun Herra ilmestyy enkeliparvien seuraamana
|
23. |
ja paljastaa helvetin, sinä päivänä ihminen noudattaisi kehoitusta, mutta miksi hyödyksi on hänelle totteleminen enää?
|
24. |
Hän sanoo: »Voi, jospa olisin huolehtinut tulevasta elämästäni!»
|
25. |
Mutta tuona päivänä ei kukaan rankaise niinkuin Hän,
|
26. |
ei kukaan sido niinkuin Hän.
|
27. |
Sinä levon löytänyt sielu,
|
28. |
palaa Herrasi luo saadaksesi Hänestä lohtusi ja ollaksesi Hänelle otollinen,
|
29. |
astu siis Minun palvelijoitteni joukkoon,
|
30. |
Niin, astu autuuden tarhaan!
|