Sano: "Hän, Jumala on yksi, ainoa Jumala, kaikkivaltias. Hän ei ole (toista) synnyttänyt eikä ole (toisesta) syntynyt. Ketään ei ole Hänen vertaistaan."

Jumala on Luoja, kaiken olevaisen aikaansaaja, se joka antaa elämän ja kuoleman, pitää huolta ja antaa elannon. Se merkitsee, että ihmiset ovat Jumalan "luotuja". Tuottaja omistaa sen minkä hän tuottaa. Jumala on Rabb, "herra", luotujensa, maailmankaikkeuden, maapallon, ihmisten omistaja. Siksi ihmisen on oltava Jumalan 'abd', "palvelija", "orja".

Mutta Jumala ei anna ainoastaan olemassaoloa, Hän antaa myös säännöt, sillä onhan Hän tuomari Viimeisenä Päivänä. Jumala on ä-I-Hadi, "tiennäyttäjä", lainsäätäjä, joka antaa Sharian, lain - sekä luonnonlakien merkityksessä että ilmoitettujen lakien muodossa, sen lain, joka lepää Koraanin ja Profeetan Sunnan perustalla.

Ihmisen tarkoitus maan päällä on palvoa Jumalaa ja olla Hänen khalifansa, "sijaishallitsijansa", joka vallitsee maata ja sen voimavaroja, mutta ei aivan vapaasti eikä täysin hallintaoikeuksin. Ihmisen velvollisuus on seurata omistajansa määräyksiä, eli ilmoitettua Lakia.

Jumala on yksi. Hän ei ole syntynyt eikä synnyttänyt, ja Hän on antanut ihmisille kaiken, mikä elämässä on hyödyllistä ja kaunista.

Jumala on Rakastava ja Armollinen. Hän auttaa niitä, jotka pyytävät Hänen apuaan ja antaa syntimme anteeksi, jos pyydämme Jumalalta Hänen anteeksiantoaan.

Jumala on Kaikkivaltias, Kaikentietävä ja Kaikkiviisas. Hän kuulee ja näkee kaiken, Hän on ilman alkua ja pysyy ilman loppua, Hän on kaikkien tarpeiden yläpuolella ja kaikki on riippuvaista Hänestä (Koraani 112:1 - 4, 28:88, 6:102, 13:16, 33:27, 2:115, 2:96, 7:54, 41:54, 2:186, 42:11, 6:103, 13:41, 13:15 ... ym).

Islamin perussanoma on, että tulee palvoa ainoastaan Jumalaa, asettamatta ketään tai mitään Hänen rinnalleen, ja tähän sisältyy se, että omistaa Jumalalle rakkautensa, kunnioituksensa, pelkonsa ja toivonsa (Koraani 21:25, 18:110, 2:165, 2:218, 16:51). Jumalan palvominen tarkoittaa myös sitä, että turvaa Häneen, pitää Hänet aina ajatuksissaan, rukoilee Häntä sekä pyrkii miellyttämään Jumalaa (Koraani 10:106, 5:23, 2:152 ... ).

Jokainen teko, puhe tai ajatus on palvontaa Islamin mukaan, jos ihminen niillä pyrkii palvelemaan Herraansa ja etsii Allahin mielisuosiota (Koraani 6:162).

On kuitenkin tiettyjä palvontamuotoja, joita muslimin tulee suorittaa, nimittäin:

• Päivittäiset rukoukset (Koraani 4:103, 2:3, 2:238, 11:114, 17:78).
• Almuveron ("zakat") maksaminen (jokaisen muslimin, jonka varat ylittävät tietyn vähimmäismäärän, täytyy vuosittain antaa määrätty osuus varoistaan esim. tarvitsevalle lähimmäiselle) (Koraani 23:4, 98:5, 31:4, 24:56, 9:103).
• Paasto Ramadan-kuussa (Koraani 2:183-185, 33:35).
• Pyhiinvaellus Mekkaan kerran elämässä, jos siihen on varaa (Koraani 3:97, 2:197).

Palvonta on tarve ja ilo. Oikeaa sopusointua ja turvaa ei voi elämässä saavuttaa ilman sydämen yhteyttä Jumalan kanssa (Koraani 13:28, 87:1415, 20:124, 16:97 ... ). Jumalan tuntemisen lähestyminen, Hänen ylistämisensä ja nöyryys Hänen edessään tekee palvonnasta oikean edellytyksen lähimmäisten rakastamiselle ja ystävälliselle asenteelle kaikkia olentoja ja ympäristöä kohtaan (Koraani 29:45, 9:103, 70:19-22).