1. |
Niiden nimessä, jotka kaikin voimin (jousiaan) jännittävät,
|
2. |
niiden (nuolten), jotka vinhasti eteenpäin syöksyvät,
|
3. |
niiden (ratsujen), jotka nopeasti laukkaavat,
|
4. |
ja jotka ensimmäisinä kiitävät,
|
5. |
sekä vihdoin niiden (johtajaan), jotka voiton turvaavat.
|
6. |
Sinä päivänä, jolloin järkkyvä maa järkkyy
|
7. |
ja se tapahtuu, minkä tuleman pitää,
|
8. |
sinä päivänä sydämet vavahtavat
|
9. |
ja katseet painuvat alas.
|
10. |
He arvelevat: »Palautetaanko meidät todella entiseen tilaamme?
|
11. |
Kuinka! Kun jo luummekin ovat lahonneet!»
|
12. |
He sanovat: »Sellainen paluu olisi turmiota tuottava.»
|
13. |
Mutta kaikki muuttuu pelkäksi huudoksi
|
14. |
ja katso, he heräävät!
|
15. |
Eikö teille julistettu sanomaa Mooseksesta?
|
16. |
Kuinka hänen Herransa kahdesti kutsui häntä pyhässä laaksossa:
|
17. |
»Mene faraon luo! Hän on totisesti synteihin vaipunut.
|
18. |
Ja sano: 'Tahdotko puhdistua?
|
19. |
Minä johdan sinut Herrasi luo, jotta pelkäisit Häntä.'»
|
20. |
Ja hän näytti faraolle suuren tunnusmerkin,
|
21. |
mutta tämä hylkäsi totuuden eikä totellut.
|
22. |
Sitten käänsi hän hänelle äkkiä selkänsä,
|
23. |
kokosi joukon ihmisiä ja huusi heille
|
24. |
sanoen: »Minä olen teidän ylin herranne.»
|
25. |
Silloin Jumala yllätti hänet rangaisten sekä tässä että tulevassa elämässä.
|
26. |
Totisesti on tässä varoittava esimerkki sille, joka pelkää Jumalaa.
|
27. |
Kumpi on vaikeampi luoda, teidät vai taivas, jonka Hän on rakentanut?
|
28. |
Hän on sen korkealle kohottanut ja sille muodon antanut:
|
29. |
yöksi Hän täyttää sen pimeydellä, ja siitä hän vetää taas esiin päivänvalon.
|
30. |
Ja sitten hän ulotti maan avaraksi
|
31. |
ja kohotti sen vedet pinnalle sekä levitti laitumet;
|
32. |
vuoret Hän sijoitti lujasti paikoilleen,
|
33. |
kaiken tämän teidän ja karjanne hyväksi.
|
34. |
Mutta kun valtava tuhon päivä tulee,
|
35. |
päivä, jona ihminen muistaa, mitä hän on tavoitellut,
|
36. |
ja helvetti paljastuu näkeväiselle,
|
37. |
silloin se, joka väärintekijä on
|
38. |
ja pitää parempana maallista elämää,
|
39. |
saa totisesti helvetin asunnokseen.
|
40. |
Mutta se, joka pelkää Herransa tulemista ja hillitsee sielunsa alhaiset himot,
|
41. |
saa totisesti paratiisin asunnokseen.
|
42. |
Tuota hetkeä he kysyvät sinulta; milloin sen pitää tuleman?
|
43. |
Mutta kuinka voit sen sanoa?
|
44. |
Onhan sen tulo Herrasi käsissä.
|
45. |
Sinä olet vain varoittaja jokaiselle, joka sitä kavahtaa.
|
46. |
Päivänä, jolloin he saavat nähdä sen, on heistä kuin he olisivat odottaneet sitä vain illan tai aamun.
|