| 1. |
Ylistetty, kunnian Jumala.
|
| 2. |
Katso, tämä on ilmoitus laupiaalta, armolliselta Jumalalta,
|
| 3. |
kirjoitus, jonka säkeet ovat selvät, arabialainen Koraani kansalle, jolla on tieto,
|
| 4. |
hyvien sanomain lähetti ja varottaja, mutta useimmat heistä kääntyvät pois, niin etteivät kuule,
|
| 5. |
ja he sanovat: »Sydämemme ovat suljetut siltä, jonka puoleen kutsut meitä; korvamme ovat kuurot, ja sinun ja meidän välillämme riippuu verho. Toimi siis; kyllä mekin toimimme.»
|
| 6. |
Sano: »Minä olen vain kuolevainen niinkuin tekin. Minulle on ilmoitettu, että Jumalanne on ainoa Jumala. Seuratkaa siis oikeata tietä, joka johtaa Hänen luokseen, ja anokaa Häneltä anteeksiantoa. Voi monijumalaisia,
|
| 7. |
niitä, jotka eivät anna almuja eivätkä usko tämänjälkeiseen elämään.»
|
| 8. |
Ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, saavat totisesti verrattoman palkinnon.
|
| 9. |
Sano: »Kiellättekö todella Hänet, joka loi maan kahdessa päivässä, ja asetatteko Hänen rinnalleen vertaisia?» Hän on maailmojen valtias.
|
| 10. |
Hän pystytti vuoret maan pinnalle, siunasi maan ja varusti sen ravinnolla neljässä päivässä, yhtä runsaasti kaikille tarvitsijoille.
|
| 11. |
Sitten tuli vuoro taivaan, joka oli pelkkää usvaa, ja Hän sanoi sille sekä maalle: »Tulkaa esiin kumpikin, suosiolla tai vastahakoisesti.» Ja ne sanoivat kumpikin: » Me tulemme suosiolla».
|
| 12. |
Niin Hän järjesti ne kahdessa päivässä seitsemäksi taivaaksi ja ilmoitti kullekin taivaalle sen tehtävän. Ja Me koristimme alemman taivaan loistavin tähdin, jotka panimme sen vartijoiksi; tämä on Hänen asetuksensa, jonka on valta ja tieto.
|
| 13. |
Mutta jos he kääntyvät pois, sano: »Olen varoittanut teitä kurituksesta, sellaisesta rangaistuksesta kuin Aadin ja Tamuudin.»
|
| 14. |
Kun näille lähetetyt sananjulistajat tulivat heidän luokseen sekä edestä että takaa sanoen: »Älkää palkelko muuta kuin Jumalaa!» niin he sanoivat: »Jos Herramme olisi tahtonut, Hän olisi varmasti lähettänyt alas enkelinsä; niinpä emme totisesti usko sanomaa, joka on lähetetty teidän mukananne.»
|
| 15. |
Aadin kansa pöyhkeili suotta ja sanoi: »Kuka on meitä mahtavampi?» Eivätkö he havainneet, että Jumala, joka heidät oli luonut, oli heitä mahtavampi? Ja he kielsivät ilmoituksemme.
|
| 16. |
Niin Me lähetimme raivoisan tuulen heidän ylitseen useana onnettomuutta tuottavana päivänä antaaksemme heidän maistaa häpeällistä rangaistusta maallisessa elämässä. Mutta totisesti on tulevan elämän rangaistus vielä paljon häpeällisempi, eivätkä he saa mitään apua.
|
| 17. |
Mitä tulee Tamuudiin, osoitimme heille oikean tien, mutta he valitsivat harhan välittämättä johdatuksesta. Niin kohtasi heitä nöyryyttävän rangaistuksen ruoska heidän ansionsa mukaan.
|
| 18. |
Mutta niitä armahdimme, jotka kavahtivat pahaa ja uskoivat.
|
| 19. |
Sinä päivänä, jolloin Jumalan viholliset kootaan tulen eteen, heidät jaetaan ryhmiin.
|
| 20. |
Ja kun he saapuvat sinne, heidän silmänsä, korvansa ja ihonsa todistavat heitä vastaan siitä, mitä he ovat tehneet.
|
| 21. |
Ja he sanovat iholle: »Miksi todistat meitä vastaan»? Tämä sanoo: »Jumala, joka antaa kaikille ilmaisukyvyn, on pannut minut puhumaan; Hän on alussa luonut teidät, ja Hänen tykönsä joudutte palaamaan.
|
| 22. |
Te ette voineet niin kätkeytyä, etteivät korvanne, silmänne ja ihonne todistaneet teitä vastaan, vaikka ajattelitte, että Jumalalle oli tuntematonta suuri osa siitä, minkä te teitte.
|
| 23. |
Tämä ajatus Herrastanne on syössyt teidät kadotukseen, ja teistä on tullut turmion omia.»
|
| 24. |
Jos he kestävät, pysyy tuli yhä heidän asuntonaan, ja jos he anovat armoa, eivät he niihin kuulu, joille armoa suodaan.
|
| 25. |
Me olemme määrännyt heille seuralaisia, jotka kuvailivat kauniiksi sen, mikä odotti heitä, ja myös sen, mikä heillä oli takanaan. Ja niin kävi heidän suhteensa toteen sana, joka dzinnien ja ihmisten keskuudessa jo ennen on sanottu, että he totisesti joutuvat kadotukseen.
|
| 26. |
Ja ne, jotka eivät usko, sanovat: »Alkää kuunnelko tämän Koraanin lukemista, vaan pitäkää melua; ehkä pääsette voitolle.»
|
| 27. |
Sentähden Me totisesti annamme uskottomien maistaa ankaraa kuritusta ja totisesti annamme heille palkan pahoista töistä, joita he tekivät.
|
| 28. |
Jumalan vihollisten palkka on tuli; se on oleva heidän asuntonaan ikuisesti, palkaksi siitä, että he kielsivät Meidän ilmoituksemme.
|
| 29. |
Ja ne, jotka eivät usko, sanovat: »Herra, osoita meille dzinnien ja ihmisten joukosta ne, jotka johtivat meidät harhaan, jotta saattaisimme polkea heidät jalkoihimme, niin että he alimpaan paikkaan joutuisivat.»
|
| 30. |
Niiden luokse, jotka sanovat: »Jumala on Herramme» ja pysyvät oikealla tiellä, laskeutuvat enkelit sanoen: »Alkää pelätkö älkääkä olko murheissanne, vaan ottakaa vastaan ilosanoma paratiisista, joka teille on luvattu.
|
| 31. |
Me olemme teidän suojelijanne sekä tämän maailman elämässä että sitä seuraavassa; siinä olette saavat mitä pyydätte ja mitä sielunne halajaa.
|
| 32. |
Lahjaksi Häneltä, joka on anteeksiantava, armahtava.
|
| 33. |
Ken puhuu paremmin kuin se, joka kutsuu muita Jumalan luokse, tekee hyvää ja sanoo: »Totisesti olen Jumalalle alamainen»?
|
| 34. |
Hyvä ja paha eivät ole samanlaisia. Karkoita paha sillä, mikä on parempaa, ja katso se, jonka kanssa olit vihoissa, on kuin hyvä ystäväsi.
|
| 35. |
Mutta sen saavuttavat vain pitkämieliset; sen saavat vain ne, joiden osana on suuri onni.
|
| 36. |
Ja jos Saatana sinua tahtoisi johtaa kiusaukseen, turvaudu Jumalaan; totisesti, Hän on kuuleva, kaikkitietävä.
|
| 37. |
Hänen tunnusmerkkejään ovat yö ja päivä, aurinko ja kuu. Älkää kumartako aurinkoa ja kuuta, vaan kumartakaa Jumalaa, joka ne loi, jos Häntä tahdotte palvoa!
|
| 38. |
Mutta jos he osoittautuvat ylpeiksi, niin kyllä ne, jotka ovat Herrasi luona, ylistävät Häntä päivin ja öin, väsymättä.
|
| 39. |
Hänen merkkejään on sekin, että näette maan kuivuneena, mutta kun Me lähetämme sille vettä, se saa elon ja kasvuvoiman; totisesti Hän, joka antaa sille elon, on antava elämän kuolleille, totisesti Hänellä on valta kaiken yli.
|
| 40. |
Totisesti eivät ne, jotka poikkeavat oikealta tieltä kieltäen ilmoituksemme, pääse Meiltä piiloon. Kumpi on parempi, sekö, joka on heitetty tuleen, vai se, joka pääsee turvaan ylösnousemuksen päivänä? Tehkää mitä tahdotte, Hän totisesti näkee mitä teette,
|
| 41. |
näkee ne, jotka eivät usko varoitukseen, kun se tulee heidän luokseen. Totisesti, Koraani on ylevä Kirjoitus,
|
| 42. |
valhe ei siihen ylety, ei edestä eikä takaa; se on sanoma viisaalta, ylistetyltä.
|
| 43. |
Sinulle ei sanota mitään muuta, kuin mitä sanottiin jo sananjulistajille ennen sinua; Herrasi voi anteeksi antaa, mutta myös ankarasti rangaista.
|
| 44. |
Jos Me olisimme tehnyt siitä vieraskielisen Koraanin, niin olisivat he varmasti sanoneet: »Miksi hänen merkkinsä eivät ole selviä? Vierastako kieltä arabialaiselle?» Sano: »Se on niille, jotka uskovat, ojennus ja parannus.» Mutta epäuskoisten korvat ovat kuurot ja heidän silmänsä sokeat; he kuulevat huudot vain heikosti.
|
| 45. |
Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjoituksen, mutta siitä on kiistelty. Ja ellei Herrasi olisi toisin määrännyt, olisi tuomio totisesti jo annettu heille; mutta rauhattomina he yhä pelkäävät sitä.
|
| 46. |
Kuka tahansa tekee hyvää, sille se koituu hänen oman sielunsa hyväksi, ja kuka pahaa tekee, sille koituu se hänen sielunsa vahingoksi. Herrasi ei tee vääryyttä palvelijoilleen.
|
| 47. |
Hänestä riippuu hetki, ja Hän sen tietää. Ei tule hedelmä kuorestaan, ei nainen kanna eikä synnytä Hänen tietämättään. Ja sinä päivänä, jolloin Hän huutaa heille: »Missä ovat ne, joita vertaisinani palvelitte?» he sanovat: » Me vakuutamme Sinulle, että meidän joukossamme ei ole yhtään niiden todistajaa.»
|
| 48. |
Ja ne, joita he ennen kumarsivat, häipyvät heiltä, ja he huomaavat, ettei heillä ole pelastuksen mahdollisuutta.
|
| 49. |
Ihminen ei milloinkaan väsy pyytämään hyvää, mutta jos paha kohtaa häntä, joutuu hän epätoivon valtaan.
|
| 50. |
Mutta jos Me annamme hänen kokea armoamme ahdistuksen jälkeen, hän sanoo varmasti: »Tämä on minulle kuuluvaa, enkä usko tuomion päivään; mutta jos minut lähetetään takaisin Herrani luo, olen Hänen luonaan varmasti kokeva hyvää.» Mutta totisesti Me osoitamme epäuskoisille, mitä he ovat tehneet, ja annamme heidän kokea kovan rangaistuksen.
|
| 51. |
Kun Me osoitamme suosiota ihmiselle, hän kääntyy pois ja etääntyy, mutta kun vastoinkäyminen kohtaa häntä, hänen rukouksensa ovat pitkät ja nöyrät.
|
| 52. |
Sano: »Katso, jos se on Jumalalta, te kiellätte sen; kuka erehtyy enemmän kuin se, joka näin kauaksi harhautuu?»
|
| 53. |
Me osoitamme heille pian merkkimme sekä kaukaisilla seuduilla että heidän oman kansansa keskuudessa, kunnes totuus kirkastuu heille kokonaan. Eikö riitä, että Herrasi on kaiken todistaja?
|
| 54. |
Toden totta, he epäilevät joutumistaan Herransa eteen, mutta Hän totisesti ohjaa maailman menoa.
|
