| 1. |
Oi ihminen!
|
| 2. |
Kautta Koraanin, jonka viisaus täyttää,
|
| 3. |
olethan totisesti yksi sananjulistajista
|
| 4. |
ja vaellat oikealla tiellä.
|
| 5. |
Tässä on ilmoitus mahtavalta, laupiaalta,
|
| 6. |
jotta voisit varoittaa kansaa, jonka esi-isiä ei varoitettu ja joka on välinpitämätön.
|
| 7. |
Sana on käynyt todeksi, että enin osa heistä on uskon hylännyt.
|
| 8. |
Kahleet Me olemme totisesti kietonut heidän kaulansa ympäri aina heidän leukansa korkeudelle, niin että heidän päänsä ovat pystyyn pönkitetyt.
|
| 9. |
Ja Me olemme asettanut esteen heidän eteensä ja esteen heidän taaksensa sekä heittänyt verhon heidän ylitsensä peittäen heidän näkönsä.
|
| 10. |
Yhdentekevää on heille varoitatko heitä vai et, sillä he eivät usko.
|
| 11. |
Varoittaa voi vain sitä, joka nuhteesta vaarin ottaa ja sisimmässään Armahtajaa pelkää; sellaiselle julista anteeksiantoa ja suurta palkintoa.
|
| 12. |
Totisesti Me herätämme kuolleet eloon ja pidämme kirjaa kaikista heidän teoistaan, jopa heidän jalkojensa jäljistäkin; ja kaiken tämän olemme selvästi kirjoittanut.
|
| 13. |
Esitä heille vertaus sen kaupungin asukkaista, johon sanansaattajamme saapuivat.
|
| 14. |
Kun Me lähetimme kaksi heidän luoksensa, torjuivat he pois nämä, ja kun Me vahvistimme heitä kolmannella ja kaikki vakuuttivat: »Me olemme totisesti (Jumalan) julistajia»,
|
| 15. |
Niin he sanoivat: »Ette ole muuta kuin kuolevaisia, kuten me itsekin, eikä hyvä Jumala ole mitään ilmoitustaan teille uskonut; te vain valehtelette.»
|
| 16. |
Nämä vastasivat: »Herramme tietää, että varmasti olemme Hänen julistuksensa tuojia teille,
|
| 17. |
eikä meillä ole muuta mielessämme kuin toimittaa perille selvä viestimme.»
|
| 18. |
He sanoivat: »Me aavistamme teidän tulostanne koituvan meille pahaa; ellette lakkaa, me kivitämme teidät ja tuotamme teille tuskallisen lopun.»
|
| 19. |
Nämä selittivät: »Itsestänne teistä kohtalonne johtuu eikä siitä, että me teitä varoitamme. Totisesti olette mieletöntä väkeä.»
|
| 20. |
Silloin riensi sinne juosten eräs mies ja huusi: »Kansa, ota vaari viestintuojista;
|
| 21. |
seuratkaa sitä, joka ei pyydä palkkiota teiltä, sillä lähettiläät ovat oikean tien vaeltajia.
|
| 22. |
Mistä syystä en palvelisi Häntä, joka antoi minulle elämän? Hänen tykönsähän teidätkin jälleen palautetaan.
|
| 23. |
Omaksuisinko Hänen lisäkseen jumalia, joiden suojelus ei minua vähääkään auttaisi ja jotka eivät kykenisi minua pelastamaan, jos hyvä Jumala minulle lähettäisi koettelemuksen.
|
| 24. |
Silloinhan olisin ilmeisesti harhassa.
|
| 25. |
Minä totisesti uskon teidän Herraanne, ja siksi kuulkaa minua!»
|
| 26. |
Ja sana tuli: »Astu sisään autuuden tarhaan!» Hän sanoi: »Voi, jospa kansani tietäisi,
|
| 27. |
miksi Herra antoi minulle anteeksi ja liitti minut armoitettujen joukkoon!»
|
| 28. |
Ja tämän todistajan puhuttua Me emme taivaasta syössyt tämän kansan päälle enkelien rankaisevaa joukkoa; niin emme kostoamme lähetä.
|
| 29. |
Ei muuta tapahtunut, kuin ääni kuului, ja katso, he vaikenivat.
|
| 30. |
Voi näitä palvelijoita! Milloin sananjulistaja saapuukin heidän tykönsä, he vain pilkkaavat häntä.
|
| 31. |
Eivätkö he tiedä, kuinka monta sukupolvea Me olemme jo ennen heitä tuhonnut siksi, etteivät he kääntyneet lähettiläittemme puoleen.
|
| 32. |
Ja ne kaikki tuodaan varmasti Meidän eteemme.
|
| 33. |
Heille olkoon tunnusmerkiksi kuollut maa. Me vuodatamme siihen eloa ja nostamme siitä esiin viljaa, jota he syövät.
|
| 34. |
Ja Me kasvatamme palmupuistoja sekä viinitarhoja ja Me vedämme esille lähteitä sitä kastelemaan,
|
| 35. |
jotta he söisivät sen hedelmiä sekä mitä heidän kätensä valmistaneet ovat. Eikö heidän siis tule olla kiitollisia?
|
| 36. |
Ylistys Hänelle, joka loi kaiken, mitä maasta kasvaa, sekä heidän tuntemansa lajit että nekin, joita he eivät tunne.
|
| 37. |
Yökin on heille tunnusmerkkinä. Yöstä vedämme päivän erilleen, ja katso, pimeys peittää heidät.
|
| 38. |
Aurinkokin kulkee vain määrätyn ratansa, noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä.
|
| 39. |
Kuulle Me olemme sen vaiheet määrännyt, kunnes se muuttuu vanhan, kuivan palmunoksan näköiseksi.
|
| 40. |
Eikä auringon ole sallittu kulkea kuuta nopeammin, yhtä vähän kuin yön on sallittu niellä päivää; vaan kaikki kulkee omaa rataansa.
|
| 41. |
Vielä on sekin heille tunnusmerkiksi, että Me annamme laivojen kantaa heidän jälkeläisiään
|
| 42. |
ja muitakin aluksia olemme heille luonut, joilla he voivat matkustaa,
|
| 43. |
vaikka Me voisimme, jos tahtoisimme, hukuttaa heidät veteen, eikä heille löytyisi pelastajaa eikä pakotietä,
|
| 44. |
mutta armostamme Me sallimme heidän elää määräpäivään asti.
|
| 45. |
Heille sanotaan: »Varokaa sitä, mikä on teillä edessänne, ja varokaa sitä, mikä on takananne, jotta armo tulisi osaksenne.
|
| 46. |
Ja heidän Herransa viesteistä tuskin yksikään heille saapuu heidän sitä hylkäämättä.
|
| 47. |
Ja kun heille sanotaan: »Uhratkaa siitä, mitä Jumala on teille suonut!», niin uskottomat sanovat uskovaisille: »Miksi olisi meidän ruokittava niitä, jotka Jumala kuitenkin voisi ravita, jos vain tahtoisi? Te olette ilmeisen harhan vallassa.»
|
| 48. |
Ja vielä he kysyvät: »Koska oikeastaan tulee tapahtumaan se, millä te meitä uhkaatte, jos totta puhutte?»
|
| 49. |
Heitä odottaa vain äkillinen ääni, joka heidät yllättää vielä heidän väitellessään keskenänsä.
|
| 50. |
Eivät he ehdi edes jälkisäädöstänsä tehdä eivätkä perheittensä luo kiiruhtaa.
|
| 51. |
Ja kun pasuunoihin puhalletaan, niin, katso, he rientävät haudoistaan Herransa luo.
|
| 52. |
Ja he sanovat: »Voi meitä, kuka on meidät nostanut nukkumasijoiltamme ? Tämänhän Armahtaja meille lupasi, ja Hänen sanansaattajansa ovat julistaneet totuutta.»
|
| 53. |
Ja vain ääni kajahtaa, ja katso, heidät kaikki tuodaan Meidän eteemme,
|
| 54. |
eikä sinä päivänä tehdä vähääkään vääryyttä ainoallekaan sielulle; teille punnitaan vain sen mukaan, kuin tekonne ansaitsivat.
|
| 55. |
Sinä päivänä ovat paratiisin asukkaat autuaallisissa toimissaan.
|
| 56. |
Vaimojensa seurassa he ovat varjossa leväten istuimillaan.
|
| 57. |
Siellä nauttivat he hedelmiä ja heillä on kaikkea, mitä haluavat.
|
| 58. |
»Rauhaa!» on heille laupiaan Herran tervehdys.
|
| 59. |
Mutta te, väärintekijät, väistykää loitolle tänä päivänä!
|
| 60. |
Enkö Minä velvoittanut teitä, Aadamin lapset, olemaan palvelematta perkelettä? Totisesti hän on teidän ilmivihollisenne.
|
| 61. |
Ja enkö sen sijaan käskenyt palvelemaan Minua ollaksenne oikealla tiellä.
|
| 62. |
Onhan perkele totisesti johtanut harhaan lukuisia sieluja joukostanne. Kuinka ette sittenkään älynneet?
|
| 63. |
Tämä on helvetti, jolla teitä uhattiin.
|
| 64. |
Käykää nyt siihen tänä päivänä epäuskonne tähden.
|
| 65. |
Ja sinä päivänä sinetöimme Me heidän suunsa, mutta heidän kätensä tulevat meille huitoen puhumaan sekä jalkansa heidän ansaitsemastaan todistamaan.
|
| 66. |
Ja jos Me tahdomme, voimme puhkaista heidän silmänsä; silloin vasta he pyrkisivät löytämään tien, mutta kuinka he näkisivät?
|
| 67. |
Samoin voisimme varmasti, jos tahtoisimme, heidät siihen paikkaan jähmettää, niin etteivät he voisi edemmäksi päästä eivätkä takaisin palata.
|
| 68. |
Jos Me jollekulle suomme pitkän iän, Me annamme hänen vartensa köyristyä; eivätkö he ymmärrä?
|
| 69. |
Emmekä ole hänelle (profeetalle) runoilua opettanut, sillä hänelle se ei ole soveliasta. Hänen sanottavansa on vain varoitus ja selvä Koraani.
|
| 70. |
Hänen on varoitettava jokaista, joka elää haluaa, ja julistetun sanan on osoittauduttava voimakkaaksi uskottomia vastaan.
|
| 71. |
Eivätkö he havaitse, että Me olemme luonut heille karjan luontokappaleittemme joukosta ja totuttanut sen heidän alaisuuteensa?
|
| 72. |
Ja me olemme pannut kotieläimet heitä tottelemaan, niin että he muutamilla ajavat ja muutamia käyttävät ruoaksensa.
|
| 73. |
Tästä kaikesta heille on etua ja he saavat niistä juomiakin; eivätkö he osaa tästäkään kiittää?
|
| 74. |
Mutta he ovat omaksuneet itselleen jumalia ainoan Jumalan rinnalle, saadakseen heiltä apua.
|
| 75. |
Mutta nämä eivät kykene heitä auttamaan, vaikka niitä on laumoittain.
|
| 76. |
Tästä syystä älä anna heidän puheensa itseäsi huolestuttaa; Me tiedämme, mitä he tekevät salaa ja mitä toimivat julkisesti.
|
| 77. |
Eikö ihminen ole huomannut, että Me olemme luonut hänet pienestä elonidusta? Ja katso, kohta hän on valmis kanssamme kiistelemään.
|
| 78. |
Ja hän laittaa Meidän kaltaisiksemme tarkoitettuja kuviaan unohtaen oman luomisensa. Hän sanoo: »Kuka pystyy elämän paluttamaan luihin, kun ne jo ovat lahonneet?»
|
| 79. |
Sano: »Hän niihin elämän palauttaa, joka ne alkujaankin elämään synnytti, sillä Hän sulkee itseensä koko luomakunnan.
|
| 80. |
Hän, joka loi teille tulen, joka voi vihreässä puussakin palaa, niin että sytykkeillä sitä jatkaa saatatte.
|
| 81. |
Eikö Hän, joka loi taivaat ja maan, kykene niiden kaltaisia luomaan? Totisesti! Hänhän on kaiken Luoja, taituri.
|
| 82. |
Kun Hän jotakin aikoo, riittää, että Hän käskee: »Tulkoon!» niin se tulee.
|
| 83. |
Sentähden ylistys olkoon Hänelle, jonka käsissä on valta kaiken yli ja jonka tykö kaikki palautetaan aikanaan.
|
