Koraani - Sotasaaliin suura (AL-ANFÂL)
Johdanto
KAHDEKSAS SUURA: Sotasaalis (Al-Anfâl) Ilmoitettu Medinassa ( 75 jaetta )
Al-Anfâl, »Sotasaalis»,saa nimensä ensimmäisestä jakeesta, jossa julistetaan, että sodassa hankittu omaisuus kuuluu »Jumalalle ja hänen sananjulistajalleen» - s.o. teokraattiselle valtiolle - ja on käytettävä yhteiseksi hyväksi. Tämä suura on ilmoitettu - siihen viittaa sen sisältökin - Bedrin taistelun ja sotasaaliin jaon välisenä aikana, siis vain yhden tietyn kuukauden kuluessa Hedzran toisena vuonna. Loppujakeet ovat myöhäisemmältä ajalta ja ovat johdantona IX suuran aiheeseen.
Mekkalainen karavaani oli paluumatkalla Syyriasta ja sen johtaja, Abu Sufjaan, peläten hyökkäystä Medinasta, lähetti kamelillaratsastajan Mekkaan rukoilemaan apua, joka olisi tullut liian myöhään ottaen huomioon välimatkat, jos, kuten muutamat islaamilaisetkin kirjoittajat ovat väittäneet, Profeetta ei todella aikonut hyökätä karavaanin kimppuun; Ibn Ishäk (ja lbn Hishäm) käsitellessään Tabfuk'in retkeä sanoo, että Profeetta ilmaisi tarkoituksensa tapansa mukaan silläkin kertaa. Eikö tämän ensimmäisen sotaretken todellinen tarkoitus ollut salainen? Joka tapauksessa hän eteni vasta sitten, kun sotajoukko, joka lähetettiin suojelemaan karavaania taikka, oikeastaan rankaisemaan muslimeja hyökkäämisestä, lähestyi Medinaa. Hänen pieni 313~miehinen, huonosti aseistettu ja alkeellisesti varustettu joukkonsa vaelsi erämaassa kolme päivää, kunnes pysähtyessään Bedrin veden läheisyydessä sai sanoman, että laakson toisella puolella lähestyi kureishien armeija. Silloin rankkasade yllätti kureishit niin, etteivät he voineet edetä pitemmälle, kun tie tuli liejuiseksi, mutta muslimien tienoolla satoi vähemmän, joten he pääsivät etenemään vesilähteille ja ottamaan ne haltuunsa. Samaan aikaan varoitti Abu Sufjaania, karavaanin johtajaa, eräs hänen tiedustelijansa muslimien etenemisestä, ja hän kääntyi takaisin rannikkotasangolle. Ennen taistelua masentavaa ylivoimaa vastaan Profeetta antoi ansaareille, Medinan miehille, joiden uskollisuudenvalaan ei sisältynyt taisteleminen kentällä, tilaisuuden palata takaisin, jos he halusivat; mutta he vain loukkaantuivat ilmoituksesta, että he saisivat hylätä hänet. Toisaalta useita kureisheja, koko Zuhri-heimo mukaan luettuna, palasi Mekkaan, kun he kuulivat, että karavaani oli turvassa, koska he eivät muuten tunteneet mitään vihaa Profeettaa ja hän seuraajiaan kohtaan, vaan pitivät heitä ihmisinä, joille oli tehty vääryyttä.
Kuitenkin kureishien sotajoukko oli vielä kolme kertaa suurempi kuin muslimien, ja koska heillä oli paljon paremmat ratsut ja muut varusteet, heidän johtajansa luottivat helppoon voittoon. Kun profeetta näki heidän virtana syöksyvän alas hiekkakunnaita, hän huusi: »Oi Jumala! Tuolla tulevat kaikkine ritareineen ja komeuksineen kureishit, jotka vastustavat Sinua ja hylkäävät Sinun sananjulistajasi. Oi Jumala! Anna apusi, jonka olet luvannut! Pakota heidät kumartamaan tänä päivänä!»
Islaamilaisilla oli menestystä kaksintaisteluissa, joilla arabialaisten taistelut alkoivat. Mutta sitten joutuivat he lujille yhteistaistelussa; Profeetta seisoi ja rukoili suojan alla, jonka he olivat pystyttäneet suojatakseen häntä auringolta, ja huusi: » Oi Jumala! Jos tämä pieni joukko tuhotaan, ei maahan jää yhtään Sinun palvelijoitasi.» Sitten hän meni horroksiin, ja kun hän jälleen puhui, sanoi hän seuralaiselleen Abu Bakrille, että luvattu apu oli saapunut. Sitten hän meni ulos rohkaisemaan omiaan. Ottaen kourallisen soraa hän juoksi kureisheja kohti ja heitti sen heidän päälleen sanoen: »Näkönne sokaistaan!» minkä jälkeen taisteluonni kääntyi muslimien hyväksi. Kureishien johtaja ja useita heidän johtomiehiään kaatui, monta otettiin vangiksi ja muslimit valtasivat heidän kuormastonsa ja kamelinsa. Se oli tosiaankin muistamisen arvoinen päivä islaamin varhaisessa historiassa, ja Medinassa vietettiin suuria juhlia. Mutta muslimeille ennustetaan tässä luvussa, että tämä oli vasta alkua heidän kamppailussaan suurta ylivoimaa vastaan. Seuraavana vuonna Ohod vuorella (johon viitataan III suurassa) vihollinen marssi heitä vastaan kolme tuhatta miestä käsittävän sotajoukon kanssa ja Hedzran viidentenä vuonna pakanallisten heimojen yhtynyt armeija 10.000 miehen vahvuisena piiritti Medinaa »Vallisodassa» (katso suuraa XXXIII, »Heimot»).
Tämä suura on suurimmalta osaltaan ilmoitettu Hedzran toisena vuonna. Jotkut suuret arabialaiset auktoriteetit arvelevat, että jakeet 30-40 tai osa niistä ilmoitettiin Mekassa juuri ennen Hedzraa.
|
He kysyvät Sinulta sotasaalista; sano: »Sotasaalis kuuluu Jumalalle ja lähettiläälle.» Pelätkää siis Jumalaa ja järjestäkää kaikki sovussa keskenänne; ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, jos olette oikeauskoisia.
|
|
|
Ainoastaan ne ovat oikeauskoisia, joiden sydämet valtaa pelko Jumalan nimeä lausuttaessa, joiden usko kasvaa, kun Meidän tunnusmerkkimme heille luetaan, ja jotka turvaavat Herraansa.
|
|
|
Ne, jotka pysyvät rukouksessa ja lahjoittavat muille siitä, mitä Me olemme heille suonut.
|
|
|
Nämä ovat totisia oikeauskoisia. Heitä varten on eri arvoasteet heidän Herransa luona sekä anteeksiantamus ja jalomielinen huolenpito.
|
|
|
(Ajattele esimerkiksi), kuinka Herrasi antoi sinun (Muhammedin) lähteä kotiseudultasi vakavaan tehtävään; ja katso, osa uskovaisista oli totisesti haluton (seuraamaan).
|
|
|
He väittelivät kanssasi (asian) totuudesta, senjälkeen kun se oli selvästi heille näytetty; aivan kuin olisi heitä viety kuolemaan ja he olisivat siihen tuijottaneet.
|
|
|
Ja kuinka Jumala lupasi, että toinen kahdesta (vihollisen) joukosta on oleva teidän, ja te toivoitte, että aseeton joukko lankeaisi teidän osallenne, mutta Jumala tahtoi vahvistaa sanojensa totuuden ja hävittää uskottomat viimeiseen mieheen
|
|
|
vahvistaakseen totuuden ja kumotakseen valheen, vaikkakaan se ei miellyttäisi syntisiä!
|
|
|
Ja kuinka teidän huutaessanne apua Herraltanne Hän kuuli rukouksenne ja sanoi: »Totisesti autan teitä tuhannella enkelillä toinen toisensa jälkeen.»
|
|
|
Ja tämän teki Jumala ainoastaan jotta se olisi ilosanoma teille ja jotta sydämenne rauhoittuisivat, sillä apu tulee vain Jumalalta, katso, Jumala on mahtava ja viisas.
|
|
|
Entä kun Hän antoi teidän vaipua lyhyeen uneen, joka oli kuin Hänen lähettämänsä virkistys, ja lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne.
|
|
|
Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.»
|
|
|
Ja tämä siksi, että he niskoittelevat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, sillä jos joku niskoittelee Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, on Jumala totisesti ankara rangaistessaan.
|
|
|
Tässä on rangaistus teille; maistakaa sitä siis! Uskottomia varten on tulen tuska.
|
|
|
Te, jotka uskotte. kun kohtaatte uskottomia taistelutantereella, älkää kääntäkö heille selkäänne.
|
|
|
Sillä se, joka sinä päivänä kääntää heille selkänsä, paitsi sotaliikkeen yhteydessä tai yhtyessään omiensa ryhmään, vetää totisesti päällensä Jumalan vihan; hänen olinpaikakseen tulee helvetti, ja kurjaa on joutua sinne.
|
|
|
Ette te (muslimit) surmanneet heitä, vaan Jumala heidät surmasi; etkä sinä (Muhammed) ampunut, kun joustasi käytit, vaan Jumala ampui, sillä hän halusi koetella oikeauskoisia suosiollaan. Jumala on totisesti kuuleva, tietävä.
|
|
|
Niin on laita; Jumala uskottomien juonet herpaisee.
|
|
|
(Uskottomat!) Jos te toivotte ratkaisua, niin totisesti on tuomio jo langennut, mutta jos luovutte vastustuksestanne, on se teille parempi. Mutta jos kuitenkin palaatte (sotajalalle), palaamme Mekin. Ja teidän sotajoukkonne ei auta teitä vähääkään, miten lukuisa se lieneekin. Jumala on totisesti oikeauskoisten kanssa.
|
|
|
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään älkääkä luopuko hänestä, koska kuulette hänen puhuvan.
|
|
|
Älkääkä olko niiden kaltaisia, jotka sanovat: »Me kuuntelemme», vaikkeivat kuuntelekaan.
|
|
|
Katso, kaikista elollisista kurjimpia ovat Jumalan silmissä ne kuurot ja mykät, jotka eivät ymmärrä.
|
|
|
Ja jos Jumala olisi huomannut heissä jotakin hyvää, totisesti Hän olisi antanut heille kuulon. Mutta jos Hän olisi antanut heidän kuulla, kääntyisivät he pois, sillä he ovat penseitä.
|
|
|
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, kun Hän kutsuu teitä sen ääreen, mikä teidät eläviksi tekee, ja tietäkää, että Jumala hiipii ihmisen ja hänen sydämensä väliin ja että te tulette kokoontumaan Hänen luoksensa.
|
|
|
Ja kavahtakaa kapinoimista; sen rangaistus ei kohtaa vain väärintekijöitä joukossanne, ja tietäkää, että Jumala on ankara selvittelyissään!
|
|
|
Ja muistakaa, että kun olitte harvalukuisia ja halveksittuja maan päällä ja pelkäsitte, että ihmiset raivaisivat teidät tieltään, silloin Hän antoi teille suojan ja vahvisti teitä avullaan sekä varusti teidät hyvillä antimillaan, jotta olisitte kiitolliset!
|
|
|
Te, jotka uskotte, älkää loukatko Jumalaa ja lähettilästä, älkääkä pettäkö sanaanne tietoisesti.
|
|
|
Ja tietäkää, että rikkautenne ja lapsenne ovat Teille koetus, ja että suuri palkinto odottaa Jumalan luona!
|
|
|
Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan.
|
|
|
Entä kun uskottomat vehkeilivät sinua vastaan, aikoen vangita sinut tai surmata sinut tai karkoittaa sinut! He tekivät suunnitelmiaan, mutta Jumala teki omiaan, ja Jumala on paras suunnittelija.
|
|
|
Ja kun heille luetaan tunnusmerkkejämme, sanovat he: »Olemme jo kylliksi kuulleet; jos tahtoisimme, voisimme loihtia samanlaisia; nämä eivät ole muuta kuin vanhan ajan taruja.»
|
|
|
Entä kun he sanoivat: »Jumala, jos tämä on sinun lähettämäsi totuus, niin anna kivien sataa taivaasta päällemme tai koettele meitä tuskallisella rangaistuksella!»
|
|
|
Mutta Jumala ei tahtonut rangaista heitä sinun ollessasi heidän joukossaan; eikä Hän tahtonut heitä rangaista senkään vuoksi, että he pyytelivät Häneltä anteeksi.
|
|
|
Ei kuitenkaan ole syytä Jumalan olla heitä rankaisematta, sillä he estävät uskovaisia käymästä pyhässä moskeijassa olematta itse sen vartijoita. Sen vartijoita ovat ainoastaan hurskaat. Kuitenkaan ei suurin osa heistä sitä tiedä.
|
|
|
Ja heidän rukouksensa temppelin liepeillä ei ole muuta kuin viheltämistä ja käsien pauketta. Siksi maistakaa tuskaa uskottomuutenne tähden!
|
|
|
Epäuskoiset kuluttavat varojaan käännyttääkseen ihmisiä pois Jumalan tieltä. He kuluttakoot, jälkeenpäin saavat he katua, ja lopuksi heidät voitetaan.Ja ne, jotka eivät usko, kootaan helvettiin,
|
|
|
että Jumala voisi erottaa saastaiset puhtaista ja asettaa saastaiset päällekkäin; Hän kokoaa heidät kasaan ja heittää helvettiin. Nämä ovat kadotukseen tuomittuja.
|
|
|
Sano niille, jotka eivät usko, että jos he herkeävät epäuskostaan, annetaan heille heidän entiset tekonsa anteeksi, mutta jos lankeavat uudelleen, niin on entisten rangaistus heidän silmiensä edessä.
|
|
|
Ja taistelkaa heitä vastaan, kunnes kaikki kiusaukset taukoavat ja kunnes Jumalan tuomiota noudatetaan kaikessa. Mutta jos he taas mielensä muuttavat, kyllä Jumala näkee, mitä he tekevät.
|
|
|
Ja jos he kääntävät teille selkänsä, niin tietäkää, että Jumala on suojelijanne, paras liittolaisenne ja auttajanne.
|
|
|
Ja tietäkää, että hankkimastanne sotasaaliista kuuluu viides osa Jumalalle, toisin sanoen Hänen lähettiläälleen ja tämän lähiomaisille, orvoille, köyhille ja vaeltajille, jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa. Jumalan on totisesti kaikki mahti.
|
|
|
Muistakaa, miten te olitte tämänpuoleisella rinteellä ja he tuonpuoleisella ja karavaani oli alapuolellanne. Ja jos te olisitte solmineet taistelusopimuksen, olisitte te varmaan rikkoneet välipuheen; mutta asia oli toisin, jotta Jumala saattoi toteuttaa sen, mikä oli tapahtuva, jotta sillä, joka menetti henkensä, olisi menehtyessään selvä todistus edessään, ja jotta se, joka jäi elämään, eläisi selvän todistuksen perusteella; Jumala on, toden totta, kuuleva, tietävä.
|
|
|
Muistakaa, miten Jumala unessa antoi heidän (vastustajain) sinusta näyttää harvalukuisilta. Sillä jos Hän olisi antanut sinun nähdä heidät lukuisiksi, väkesi olisi varmasti masentunut, ja te olisitte riidelleet asiasta keskenänne; mutta Jumala varjeli teidät. Hän tuntee totisesti sydänten sisimmät aivoitukset.
|
|
|
Ja kun te iskitte yhteen, Hän antoi heidän teidän silmissänne näyttää vähälukuisilta ja teki teidät harvalukuisiksi heidän silmissään, jotta Jumala toteuttaisi asian, jonka tuli tapahtua. Ja Jumalan luo palaa kaikki olevainen.
|
|
|
Te uskovaiset, kun te kohtaatte sotajoukon, olkaa lujia ja rukoilkaa alati Jumalaa, jotta menestyisitte.
|
|
|
Ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, älkääkä kiistelkö, jotta ette lannistuisi ja menettäisi sisuanne, vaan olkaa itsepintaiset; Jumala on totisesti sitkeiden puolella.
|
|
|
Älkää olko niitten kaltaisia, jotka kerskaten lähtivät liikkeelle asunnoistaan, jotta ihmiset heidät näkisivät ja he saisivat muut luopumaan Jumalan retkestä; Jumala piirittää heidän tekonsa.
|
|
|
Entä kun pahahenki näytti heille heidän tekonsa kelpo teoiksi ja sanoi: »Yksikään ihminen ei ole voittava teitä tänään, ja minä olen teidän liittolaisenne.» Mutta kun molemmat sotajoukot näkivät toisensa vastatusten, teki hän (pahahenki) täyskäännöksen ja sanoi: »Pysyn totisesti erossa teistä, sillä minä näen, mitä te ette näe. Totisesti saa Jumala minut pelkäämään, sillä Jumala on ankara rankaisija.»
|
|
|
Muistakaa, kuinka tekopyhät ja sydämeltään sairaat sanoivat: »Heidän uskontonsa on pettänyt heidät (muslimit).» Mutta jos joku turvaa Jumalaan, on Jumala totisesti mahtava ja viisas.
|
|
|
Jospa voisit nähdä heidät, kun enkelit antavat uskottomille täyden ansion mukaan. Kuinka he lyövät heitä kasvoihin ja selkään ja sanovat: »Maistakaa polttavaa tuskaa!
|
|
|
Ja tämä on käsienne töitten ansiosta ja siksi, että Jumala jakaa palvelijoineen täyttä oikeutta.»
|
|
|
Samoin kävi Faraon kansalle ja heidän edeltäjilleen, jotka kielsivät Jumalan tunnusmerkit: Jumala kävi heihin käsiksi heidän syntiensä tähden; katso, Jumala on totisesti väkevä ja ankara rangaistessaan.
|
|
|
Ja tämä siksi, että Jumala ei peruuta armoa, jolla Hän on joitakuita ihmisiä siunannut, ennenkuin nämä luopuvat siitä, mikä on heidän omissa sydämissään. Ja siksi, että Jumala on kuuleva, tietävä.
|
|
|
Samoin kävi Faraon kansalle ja niille, jotka väittivät Herransa tunnusmerkit valheeksi ennen heitä. Me hävitimme heidät heidän syntiensä tähden ja me hukutimme Faraon kansan, sillä kaikki olivat väärintekijöitä.
|
|
|
Katso, kurjimmat elolliset olennot ovat Jumalan silmissä epäuskoon kääntyneet, nuo, jotka eivät uskoa tahdo.
|
|
|
Niihin kuuluvat nekin, jotka tekivät kanssasi sopimuksen ja sitten rikkoivat sopimuksensa joka kerta, eivätkä mitään kunnioita.
|
|
|
Jos saat heidät sodassa vangiksi, tee heistä varoittava esimerkki, jotta heidän seuraajansa ottaisivat varoituksesta vaarin.
|
|
|
Ja jos pelkäät petosta jonkun kansan puolelta, niin heitä heille takaisin sopimuksensa samalla tavalla. Katso, Jumala ei rakasta petollisia.
|
|
|
Äläkä salli uskottomien ajatella pääsevänsä voitolle. Eivät he osaansa vältä.
|
|
|
Ja varustakaa (muslimit) heitä vastaan niin suuri sotavoima ja hyvin ravittuja ratsuja kuin vain voitte, säikyttääksenne siten sekä Jumalan vastustajat että omat vihollisenne ja myöskin muut, joita ette tunne, mutta jotka Jumala tuntee. Ja mitä kulutattekin Jumalan tiellä ja asialla, se korvataan teille täydelleen, eikä teille tule mitään vääryyttä tapahtumaan.
|
|
|
Mutta jos he ovat taipuvaisia rauhaan, niin ole myöskin sinä taipuvainen siihen ja turvaa Jumalaan! Hän on totisesti kuuleva, tietävä kaiken.
|
|
|
Ja jos he tahtovat pettää sinut, niin Jumalan tuki totisesti riittää sinulle. Hän vahvistaa sinua avullaan ja oikeauskoisten avulla.
|
|
|
Ja Hän on pannut rakkauden heidän sydämiinsä. Vaikka olisit antanut pois kaiken, mitä on maan päällä, et olisi voinut panna rakkautta heidän sydämiinsä, mutta Jumala on pannut niihin rakkauden. Hän on totisesti mahtava, viisas.
|
|
|
Oi profeetta, Jumalassa ja niissä oikeauskoisissa, jotka sinua seuraavat, on sinulle kyllin.
|
|
|
Oi Profeetta, innostuta oikeauskoiset taisteluun! jos joukossanne on edes kaksikymmentä sitkeätä, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on sata, voittavat he tuhat niistä, jotka eivät usko, siksi että nämä ovat ihmisiä, joilta puuttuu ymmärrys.
|
|
|
Nyt on Jumala keventänyt kuormanne, sillä Hän tiesi, että teissä oli heikkoutta. Ja jos joukossanne on sata kestävää, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on tuhat, voittavat he Jumalan avulla kaksituhatta; sillä Jumala on kestäväisten kanssa.
|
|
|
Ei profeetalta voi vaatia, että hänellä olisi vankeja, ennenkuin verenvuodatus on tapahtunut maan päällä. Te halajatte tämän maailman hyvyyttä, mutta Jumala tahtoo teille tulevaa elämää, ja Jumala on mahtava, viisas.
|
|
|
Jollei Jumalan käsky olisi tullut jo ennemmin, olisi teitä kohdannut hirveä rangaistus kaikesta siitä, minkä olitte ottaneet.
|
|
|
Nauttikaa nyt saamastanne saaliista, siitä, mikä on luvallista ja hyvää, ja antakaa kunnia Jumalalle! Jumala on totisesti anteeksiantava, armollinen.
|
|
|
Oi profeetta! Sano hallussanne oleville vangeille: »Jos Jumala havaitsee jotakin hyvää sydämissänne, antaa Hän teille parempaa, kuin se oli, mikä teiltä on otettu, ja armahtaa teidät, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.»
|
|
|
Mutta jos he aikovat pettää sinut, niin ovat he jo ennen olleet petollisia Jumalaa kohtaan. Siksi antoikin Hän eräiden heistä joutua valtaasi; Jumala on tietävä, viisas.
|
|
|
Totisesti ne, jotka uskoivat ja lähtivät kodeistaan (Jumalan sotaretkelle) ja panivat alttiiksi omaisuutensa ja elämänsä Jumalan asian puolesta, sekä ne, jotka antoivat (heille) suojaa ja apua, kaikki nämä ovat toistensa liittolaisia. Mutta niiden kanssa, jotka uskovat, mutta eivät lähde liikkeelle, ette ole liitossa, ennenkuin he lähtevät kodeistaan, mutta jos he uskon asiassa anovat apuanne, on teidän velvollisuutenne auttaa heitä, paitsi sellaista kansaa vastaan, jonka kanssa teillä on liitto; Jumala näkee tekonne.
|
|
|
Uskottomatkin ovat toistensa liittolaisia. Jos te ette auta toisianne, syntyy vaino ja suuri turmelus maan päällä.
|
|
|
Ne, jotka uskovat ja ovat lähteneet kodeistaan liikkeelle sekä taistelleet Jumalan retkellä, ja ne, jotka ovat antaneet heille suojaa ja apua, ovat totisesti oikeauskoisia; heidän palkkansa on armo ja heidän osansa ihana.
|
|
|
Ja ne, jotka jälkeenpäin ovat omaksuneet uskon ja lähteneet retkelle ja taistelleet teidän rinnallanne, kuuluvat teihin. Ja verisukulaiset ovat Pyhän kirjoituksen mukaan lähimpiä toisilleen: Jumala on totisesti kaikkitietävä.
|
Kuvaus
Ilmoitettu: Medinassa
Jakeita: 75
Aikajärjestyksessä: 88
