Fiqh-as-Sunnah

Teot, jotka mitätöivät paaston, voidaan jakaa kahteen lajiin:

-1- ne, jotka mitätöivät paaston ja vaativat päivän korvaamista myöhemmin ja

-2- ne, jotka mitätöivät paaston ja, korvaamisen lisäksi, vaativat myös sovittamisen.

Jos henkilö syö unohduksesta, erehdyksestä tai pakosta, hänen ei tarvitse korvata päivää myöhemmin tai suorittaa mitään sovitustekoa. Abu Huraira kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Sen, joka unohtaa paastoavansa ja syö tai juo, on suoritettava paastonsa loppuun, sillä se oli Allah, joka ruokki hänet ja antoi hänelle juotavaa." Tämän on kertonut luotettavien ryhmä. Kommenttinaan at-Tirmidhi sanoo: "Useimmat oppineet toimivat tämän hadithin mukaan. Tämän mielipiteen jakavat myös Sufyan ath-Thauri, ash-Shafi, Ahrnad, ja Ishaq."

Abu Hanifa kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Joka rikkoo paastonsa Ramadanin aikana unohduksesta, ei ole velvollinen korvaamaan päivää myöhemmin tai sovittamaan sitä mitenkään." Tämän ovat kertoneet ad-Daraqutni, al-Baihaqi ja al-Hakim, joka sanoo sen olevan sahih Muslimin kriteerien mukaan. Ibn Hajr sanoo sen ketjun olevan sahih.

Ibn Abbas kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Allah ei pidä ketään tästä kansasta vastuullisena siihen, mikä on tehdy erheestä, unohduksesta tai pakon alaisena." Tämän ovat toistaneet Ibn Maja, at-Tabarani ja al-Hakim.

Jos jonkun yllättää pahoinvointi ja hän antaa ylen tarkoittamattaan, hänen ei tarvitse korvata päivää myöhemmin tai suorittaa sovitusta. Abu Huraira kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Jonka oksentaminen yllättää, ei ole velvollinen korvaamaan sitä päivää." Henkilön, joka oksentaa tahallisesti, on korvattava päivä." Tämän ovat kertoneet Ahmad, Abu Dawud, at-Tirmidhi, Ibn Maja, Ibn Hibban, ad-Daraqutni ja al-Hakim. Jälkimmäinen sanoi sen olevan sahih.

Kertomuksen luotettavuudesta al-Khattabi sanoo: "En tiedä oppineilla olevan erimielisyyttä tästä asiasta. Jos joku antaa ylen tahattomasti, hänen ei tarvitse korvata päivää, kun taas sen, joka oksentaa omasta tahdostaan, on korvattava päivä myöhemmin."

Vaikka kyseinen vuoto alkaisi juuri ennen auringonlaskua, sen päivän paasto on pätemätön ja päivä on korvattava myöhemmin. Oppineilla on yksimielisyys tästä asiasta.

Ejakulaatio mitätöi paaston, vaikka se olisi johtunut vain suutelusta, syleilystä tai itsetyydytyksestä, ja päivä on korvattava myöhemmin. Jos ejakulaatio johtui jonkin katselemisesta tai ajattelemisesta, se on sama kuin märän unen näkeminen päivällä, ja siksi se ei mitätöi paastoa eikä henkilöltä vaadita mitään sovittamista. Samaten pelkän eturauhaseritteen purkautuminen ei vahingoita paastoa mitenkään.

Henkilö, joka käyttää paljon suolaa muusta syystä kuin ruuan maustamiseen, ja se joutuu vatsaan, rikkoo paastonsa useimpien oppineiden mukaan.

Tämä siksi, että aikomus on yksi paaston pilareista ja, jos henkilö muuttaa aikomustaan, hän on peruuttanut paastonsa.

Näissä tapauksissa useimpien oppineiden ja neljän imaamin mukaan henkilön on korvattava tuo päivä. Tästä asiasta on kuitenkin eriäviä mielipiteitä. Ishaq, Dawud, Ibn Hazm, Ata, Urwah, al-Hassan al-Basri ja Mujahid katsovat, että sellainen paasto on pätevä eikä henkilön tarvitse korvata päivää myöhemmin. He perustavat kantansa sille tosiasialle, että Allah sanoo Koraanissa: "…ei lueta syyksenne, jos te näissä asioissa erehdytte, paitsi milloin tahallanne niin teette". (al-Ahzab 5)

Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi: "Allah ei pidä ketään kansastaan vastuullisena siihen, mikä tehdään erehdyksessä…."

Abdurrazaq kertoi Mamarilta kuultuna, että al-Amash oli kuullut Zaid ibn Wahbin sanoneen: "Ihmiset rikkoivat paastonsa Umar ibn al-Khattabin aikana. Näin suurta ruukkua kannettavan Hafsan talosta ja ihmiset joivat siitä. Silloin aurinko ilmestyi pilvien takaa ja tämä harmitti ihmisiä. He sanoivat: Meidän täytyy korvata tämä päivä.’ Umar kysyi: ‘Miksi? Kautta Allahin, emme ole syyllistyneet mihinkään syntiin." Al-Bukhari kertoo, että Asma bint Abu Bakr sanoi: "Me rikoimme Ramadanin paaston, kun oli pilvinen ilma profeetan (SAAS) aikana, ja sitten aurinko ilmaantui jälleen."

Tästä aiheesta Ibn Taimiyyah kommentoi: "Tämä viittaa kahteen seikkaan:

-1- Henkilön ei pidä viivyttää paaston rikkomista, kunnes hän on täysin varma auringon laskemisesta.

-2- Sellaista päivää ei ole tarpeen korvata. Jos profeetta (SAAS) olisi määrännyt heidät korvaamaan tuon päivän, se olisi tullut yleiseen tietoon. Se, että heidän on kerrottu rikkoneen paastonsa (eikä ole kerrottu, että heidät olisi määrätty korvaamaan tuota päivää) osoittaa, että heitä ei määrätty korvaamaan päivää."

Useimpien oppineiden mukaan ainoa teko, joka vaatii sekä päivän korvaamisen että sovittamisen, on sukupuolinen kanssakäyminen Ramadanin päivän aikana.

Abu Huraira kertoi erään miehen tulleen Allahin lähettilään (SAAS) luo ja sanoneen: "Olen tuhon oma, oi Allahin lähettiläs!"Profeetta (SAAS) kysyi: "Mikä sinut on tuhonnut?" Hän sanoi: "Olin yhteydessä vaimooni Ramadanin päivän aikana." Profeetta kysyi: "Onko sinun mahdollista vapauttaa orja?" Hän sanoi: "Ei." Profeetta (SAAS) kysyi: "Onko sinulle mahdollista ruokkia kuusikymmentä köyhää?" Hän sanoi: "Ei." Profeetta (SAAS) sanoi: "Istuudu sitten." Korillinen taateleita tuotiin profeetalle (SAAS) ja hän sanoi miehelle: "Anna nämä almuina." Mies sanoi: "Jollekin köyhemmällekö kuin me? Tässä kaupungissa ei ole ketään meitä köyhempää." Profeetta (SAAS) nauroi, kunnes hänen kulmahampaansa näkyivät ja sanoi: "Mene ja ruoki perheesi niillä." Tämän on kertonut luotettavien ryhmä.

Useimmat oppineet sanovat, että sekä miesten että naisten on suoritettava sovitusteot, jos he tarkoituksella ovat olleet yhdynnässä Ramadanin päivänä, jolloin heillä on ollut aikomus paastota. Jos he olivat yhdynnässä unohduksesta tai ei omasta tahdosta – eli heidät pakotettiin – tai heillä ei ollut aikomusta paastota, silloin sovitus ei ole kummallekaan pakollista. Jos nainen pakotettiin yhdyntään miehen kanssa, sovittaminen on pakollista vain miehelle.

Ash-Shafin mukaan sovitus ei ole pakollista naiselle missään tapauksessa, eli riippumatta siitä, tapahtuiko asia omasta halusta vai pakosta, ja hänen vain korvattama menettämänsä paastopäivä. An-Nawawi sanoo: "Kaikkein autenttisen mielipide yleisesti on, että sovittaminen on pakollista vain miehelle eikä naiselle koidu mitään. Hänellä ei ole mitään pakkoa tässä asiassa, sillä se on rahan (maksamisen) velvoite, joka johtuu sukupuoliseen kanssakäymiseen (liittyvästä asiasta), ja se on miehen velvollisuuksia eikä naisen. (Sillä tavoin) se on verrattavissa myötäjäisiin."

Abu Dawud sanoo: "Ahmadilta kysyttiin jostakusta, joka oli sukupuolisessa kanssakäymisessä Ramadanin aikana: ‘Onko naisella sovittamisvelvollisuutta?’ Hän sanoi: ‘En ole kuullut sellaisesta." Al-Mughnissa todetaan: "Tämä viittaa tapaukseen, jossa profeetta (SAAS) määräsi yhdynnässä olleen miehen vapauttamaan orjan. Hän ei määrännyt naista tekemään mitään, vaikka hän luonnollisesti tiesi tämän olleen osallinen teossa."

Useimpien oppineiden mukaan sovittamisteot on suoritettava hadithissa mainitussa järjestyksessä. Ensimmäinen käsky on vapauttaa orja. Jos se ei ole mahdollista, henkilön on paastottava kaksi peräkkäistä kuukautta. Jos se ei ole mahdollista, henkilön on ruokittava kuusikymmentä köyhää ihmistä aterioilla, jotka vastaavat keskimääräistä ateriaa hänen taloudessaan. Henkilö ei voi vaihtaa yhdestä teosta toiseen, jollei hänelle ole mahdotonta täyttää ensimmäistä määräystä. Malikilaisten ja erään Ahmadin kertomuksen mukaan henkilö voi valita minkä tahansa kolmesta mainitusta teosta ja se riittää hänelle.

Jälkimmäinen mielipide perustuu Malikin ja Ibn Juraijin kertomukseen Humaid ibn Abdurrahmanilta kuultuna, jonka mukaan Abu Huraira kertoi erään miehen rikkoneen paastonsa Ramadanin aikaan ja profeetan (SAAS) määränneen hänet sovitukseksi vapauttamaan orjan tai paastoamaan kaksi kuukautta perätysten tai ruokkimaan kuusikymmentä köyhää. Tämän on kertonut Muslim.

Edellä kerrotussa hadithissa sana "tai" viittaa valinnaisuuteen, mutta joidenkin mukaan sovittamisen takana ollut syy oli erilainen ja siksi henkilö saattoi valita, kuten on laita sovittamisessa valan rikkomisen takia. Ash-Shaukani sanoo: "Eri kertomuksissa on todisteita siitä, että sovittaminen on tehtävä järjestyksessä tai oman valinnan mukaan. Niitä on enemmän. joiden mielestä se tulee tehdä järjestyksessä. Al-Muhallab ja al-Qurtubi yhdistivät kertomukset ja sanoivat, että tapaus (jonkun paaston rikkomisesta) sattui useammin kuin kerran."

Al-Hafizh on eri mieltä: "Tämä ei ole oikein. Se oli vain yksi tapahtuma ja osat on kaikki yhdistetty. Niinpä asian ydin on, että ei ollut kuin yksi tapaus. Jotkut yhdistävät kertomukset ja sanovat, että järjestyksen seuraaminen on suositeltavaa, mutta että henkilö voi valita. Toiset sanovat päinvastaista."

Henkilön, joka on yhdynnässä (vaimoonsa) Ramadanin päivänä, ja ennen sovittamistekoa on jälleen yhdynnässä toisena Ramadanin päivänä, täytyy suorittaa vain yksi sovittaminen Ahmadin kertomuksen ja hanafilaisten mukaan. Tämä siksi, että on olemassa rangaistus toistuvista teoista, ja jos sovittamista tai rangaistusta ei ole täytetty, teot katsotaan yhdeksi. Malikin, ash-Shafin ja Ahmadin mukaan henkilön täytyy suorittaa sovittaminen kahdesti, koska jokainen Ramadanin päivä on erillinen palvontateko. Jos sovittaminen on pakollista henkilön menetettyä paastonsa, erillisiä tekoja ei yhdistetä.

Kaikki oppineet ovat samaa mieltä siitä, että jos henkilö tarkoituksella on yhdynnässä Ramadanin päivän aikana, suorittaa sovituksen ja sitten on yhdynnässä toisena Ramadanin päivänä, hänelle on pakollista toinen sovittaminen. Samoin he ovat yksimielisiä siitä, että jos henkilö on yhdynnässä kahdesti päivän aikana, ennen ensimmäisen teon sovittamista, hänen on suoritettava vain yksi sovitusteko. Jos hän on suorittanut sovituksen ensimmäisestä teosta, hänen ei tarvitse sovittaa toista, useimpien oppineiden mukaan. Ahmad sanoo, että siinä tapauksessa hänen on suoritettava kaksi sovitustekoa.