Suomen Islam-Keskus Säätiö
Helsinki 1997
Sisällysluettelo
ESIPUHE
l. Luku: ISLAMIN USKON SYNTYSIJAT JA SEN PERUSAJATUKSET
Viittaukset islamin määräyksiin
Islamin viisi perusperiaatetta
1.3. Islamin uskon perusajatuksia
1.4. Muslimien ongelmia Suomessa
1.5. Islamin opetusten sopeuttaminen poikkeaviin olosuhteisiin
1.6. Uskonnollinen lausuma/ fatwa
2. Luku: KUOLEVAN POTILAAN HOITO JA VAINAJAN KÄSITTELY
2.1. Lääketieteelliset toimenpiteet
Lääkitys
Verensiirto
2.2. Ravintoon liittyvät vaatimukset ja tavat
2.3. Sairaanhoito
2.4. Valmistautuminen kuolemaan
Potilashuone
Omaisten ja läheisten hyvästely
Omaisten, henkilökunnan sairaalasielunhoitajan tehtäviä
Sakramentti ja pyhät toimitukset
3. Luku: KUOLEMAN JÄLKEEN
3.1. Omaisten tukeminen
Omaisten läsnäolo
3.2. Vainajan käsittely sairaalassa
Alustavat toimenpiteet
Rituaalipesu
3.3 Pesun suoritus
Kuolinvaate
Vainajan valmistammen hautausta varten
Arkku ja arkkuun pano
3.4. Kuolintodistus
3.5. Lapsen käsittely
Kuolleena syntyneen käsittely
3.6. Raskaana olevan naisen kuolema
3.7. Raskauden keskeytys
Raskauden keskeytys Suomessa
3.8. Lapsen uskonto
Lapsen uskonto islamin mukaan
Lapsen uskonto Suomen lain mukaan
3.9. Ruumiinavaus ja kudosten irrottaminen elinsiirtoa varten
Ruumiinavauksen suorittaminen
3.10. Balsamointi
4. Luku: VAINAJAN HALTUUNOTTO
4.1. Käytännön toimenpiteet
Vainajan haltuunotosta sopiminen
Hautaamiseen liittyvät kysymykset
Haltuunotto
5. Luku: HAUTAUSMAA-ALUE
5.1. Hautarivien sijoittelu
5.2. Muslimin hautaaminen muun uskoisen viereen
5.3. Haudan mitat ja suunta
5.4. Muslimin siunaus
5.5. Toimitushuoneisto/ "kappeli" tilat
5.6. Pesu- ja säilytystilat muualla
6. Luku: HAUTAUSTAPAHTUMA
6.1. Haudan paikka
6.2. Haudankaivuu
6.3. Vainajan kuljetus hautausmaalle
6.4. Hautaustapa
6.5. Hautaus ja siihen liittyvät toimenpiteet
Vainajan siunaus
Hautauspaikkakunta
Vainajan siirtäminen maasta toiseen
Arkun hautaan pano
Haudan peittäminen
Uskonnolliset seremoniat
6. 6. Kukkaistervehdykset
6. 7. Hautakivet ja haudan koristelu
Hautakiven käyttö Suomessa
Hauta useamman vainajan hautaamiseen
6. 8. Lasten hautaaminen
6.9. Uudelleen hautaus
7. Luku: SUREMISEN MERKITYS
Vierailu hautausmaalla
Koraanin lukeminen hautausmaalla
Osanotto omaisten suruun
8. Luku: MUUT ASIAT
8.1. Muistohetki
8.2. Muuta huomioitavaa
Naispuolisten läsnäolo hautausmaalla
Mitä voi tehdä vainajan hyväksi
Hautauskustannusten taso
Hautauskustannusten korvaaminen
9. Luku: ISLAMILAISIA YHTEISÖJÄ SUOMESSA
Liite l. Hautausmaita, joille on Suomessa haudattu muslimeja
Yleiset islamilaiset hautausmaat
Yksityiset islamilaiset hautausmaat
Muut hautausmaat
Liite 2. Hautauslupatodistus
ESIPUHE
Tähän kirjaseen on allekirjoittanut koonnut lähinnä tähän päivään liittyviä, maassamme asuvien islamilaisten kuolemaa ja hautausta koskettavia asioita. Aikaisemmin on julkaistu eri yhteyksissä joitakin lyhyitä niihin liittyviä esityksiä, mm. Lääkintöhallituksen v. 1984
julkaisemassa oppaassa "Uskonnollinen ja vakaumuksellinen näkökulma kuolevan potilaan hoitoon". Islamin uskoa tunnustavien määrän kasvun myötä on myös tiedon tarve voimakkaasti kasvanut.
Säätiömme omassa toiminnassa olemme panneet merkille sen, että oikean tiedon jakaminen on ollut paras "lääke" mm. islamilaisten hautauksessa esiintyneen varsin voimakkaan suvaitsemattomuuden poistamisessa. Kirjanen esittää asiasta kiinnostuneille ja tietoa muuten tarvitseville, sekä islamilaisille että myös muille, tärkeimmät seikat
tähän yhteyteen kuuluvista asioista. Se ei voi näin lyhyenä pyri olemaan kaiken kattava esitys, mutta lisätietoa saa sekä Säätiöltämme että muilta islamilaisilta yhteisöiltä.
Maahamme noin 120 vuotta sitten muuttaneen tataarivähemmistön lisäksi myöhemmin, erityisesti 90-luvulla, monesta eri maasta muuttaneita islaminuskoisia on nyt (1997) kaikkiaan lähes 20.000 henkeä.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa oli vain vähäinen joukko muslimeja. Muslimit Suomessa ovat peräisin Turkista, Iranista, Irakista, Pakistanista, Egyptistä ja muista afrikkalaisista valtioista sekä arabimaista ja entisen Neuvostoliiton islamilaisilta alueilta.
Näiden lisäksi lukuisat suomalaiset ovat kääntyneet islamin uskoon ja noudattavat sen oppeja. Muslimit eivät aina puhu samaa kieltä, heidän kulttuuritaustansa ovat erilaiset, erilaisia ovat myös koulutuspohja ja elämäntavat. Tämä kansallinen moninaisuus ei sellaisenaan ole ongelma - kaikille on yhteistä islamilaisuus. Yhteinen uskonnollinen kieli on arabia.
Ongelmia esiintyy lähes yksinomaan näiden myöhemmin muuttaneiden taholla, koska tähän määrään sisältyvät mm. noin 10.000 pakolaista ovat siirtyneet pakon edessä kotimaastaan. Ongelmat liittyvät erityisesti hautaamiseen, sillä islamilaiset haluavat perinteidensä mukaisesti välttämättä tulla haudatuiksi vähintään eri riviin, ellei paikkakunnalle ole voitu järjestää erillistä islamilaista hautausmaata tai hautausmaan osaa. Islamilaista ei tule myöskään haudata aikaisemmin muun uskoisen hautaukseen käytettyyn hautapaikkaan. Islamin mukaan se, jolla on islamilainen isä, on syntynyt muslimiksi, on sitä koko elämänsä, jopa silloinkin, kun ei harjoita uskontoaan.
Islamilaisuudelle on ollut vierasta seurakuntien perustaminen, mutta sijoittuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan näitä on perustettu kuin myös useita uskonnollisia yhteisöjä.
Voidakseen ylläpitää islamilaista perinnettä ja noudattaakseen islamin uskon ohjeita ja määräyksiä muslimit ovat riippuvaisia kehittämiseen ja yhteisiin hartauksiin tarpeellisista kokoontumistiloista.
Helsingissä on useita moskeijahuoneistoja. Muissa kaupungeissa käytetään tavanomaisia tiloja ja suunnitellaan sopivien tonttimaiden hankkimista moskeijojen rakentamista silmälläpitäen.
Maanosamme ja maamme maantieteelliset ja muut olosuhteet poikkeavat huomattavasti niistä, mitä ne ovat perinteisillä islamilaisilla alueilla.Vaikkakin islamin usko perustuu varsin tiukasti yli 1400
vuotta sitten julkistettuun Koraaniin, on islam uskontona suvaitsevainen. Vaikka sen määräykset jonkun mielestä olisivat tiukat, voidaan niitä eräissä tapauksissa tulkita sitä taustaa vasten, joka muodostuu uuden ympäristön muslimille asettamista vaatimuksista.
Tällaisen tulkinnan, lausuman, arabiaksi fatwa, voi antaa islamilainen uskonnon asiantuntija, aalim (monikko ulama). Islamilainen, joka opiskelee ja/tai tutkii islamin uskontoa ja siihen liittyviä asioita, voi valita eri ulamien lausumista asiaan ja olosuhteisiin sopivan ja noudattaa sitä. Tavallisen uskovan tulee noudattaa yksittäisen aalim'in antamaa lausumaa. Vastuu lausuman oikeellisuudesta on aalim’illa,
ei sillä, joka hänen lausumaansa tukeutuen noudattaa sitä.
Suomen Islam-Keskus Säätiö on rekisteröity vuonna 1993. Sen tarkoituksena on:
- Islamin uskoa koskevan tiedon jakaminen,
- Islamin uskon mukaisen opetuksen järjestäminen sekä
- Islamin uskoon liittyvän tutkimustoiminnan harjoittaminen,
- Islaminuskoisille tarkoitettujen hautausmaiden ja hartauspaikkojen perustaminen ja ylläpito.
Säätiön toiminta perustuu myös siihen, että se ajaa osaltaan maassamme asuvien muslimien edellä mainittuja aktiviteetteihin liittyviä asioita uskonnon määräysten tai niihin liittyvien tulkintojen (fatwa) mukaisesti erottelematta millään tavalla yksittäisiä tai erityisiä ryhmiä asianosaisten kotimaan, uskonsuunnan, rodun tai muun seikan
perusteella. Pyrimme kuitenkin selkeästi erottelemaan toisistaan uskontoon perustuvat asiat mahdollisesti siihen kuulumattomista, mutta siihen perusteettomasti liitetyistä heimo- tai muista rituaaleista. Huolimatta siitä, että suvaitsevaisuus ja erilaisuus ovat yleistymässä, on tärkeätä kuitenkin pitäytyä vain sellaisessa, mikä uskonnon mukaan on välttämätöntä ja kuuluu siihen. Siten siitä poikkeavien, negatiivisia mielipiteitä herättävien rituaalien huomioimatta jättämä nen tai jopa niiden vastustaminen ei ole islamin uskon vastaista, koska se ei tunne eikä tunnusta niitä!
Tämä esitys pyrkii tuomaan esille sellaiset, uskonnon kannalta tärkeät seikat, joiden kanssa sekä suomalainen että muslimi voi kohdata kuolevan hoidon ja muslimin hautaamisen yhteydessä. Uskomme, että laatimamme esitys herättää lukijoissa monenlaisia kysymyksiä ja ajatuksia. Siksi olemme valmiit vastaanottamaan perusteltuja
ehdotuksia, muutoksia ja mielipiteitä siitä ja myös mahdollista seuraavaa painosta varten.
Lopuksi esitän kiitokseni kaikille niille, jotka ovat eri tavoin osallistuneet tämän julkaisun toteuttamiseen.
Helsinki, tammikuu 1997
Cingiz Safmlla
l. Luku: ISLAMIN USKON SYNTYSIJAT JA SEN PERUSAJATUKSET
1.1. Islam uskontona ja sen perusperiaatteet
Islamin ajanlasku alkaa vuodesta 622 jKr. Islamilainen ajanlasku perustuu kuuvuoteen (kuuvuosi on 10-11 päivää aurinkovuotta lyhyempi, joten meidän kannaltamme katsoen eri ajankodat siirtyvät vuosittain saman verran aikaisemmiksi). Islam uskontona on lähtenyt liikkeelle sieltä, mistä muutkin maailman valtauskonnot, eli Lähiidästä. Islam lähti liikkeelle viimeisen profeetan, Muhammadin (RHS)1 Jumalalta saamasta ilmoituksesta Koraanista. Profeetta Muhammad (RHS) on yhtä lailla profeetta kuin Jeesuskin. Muslimeja on maailmassa tällä hetkellä noin miljardin verran. Muslimit jakaantuvat kahteen pääsuuntaan nk. sunniin (n. 85-90 ja shioihin (n. 10).
Islamissa sunnalaisuus jakaantuu useaan laki-koulukuntaan. Kuitenkin on muistettava, että kuuluipa islaminuskoinen mihin islamin suuntaan tahansa, oppierot ovat kuolevan hoitamisessa ja vainajan hautaamisessa niin pienet, että islamilaiset ovat valmiita auttaman kuolevaa islaminuskoista potilasta ja käsittelemään islaminuskoista
vainajaa oppisuunnasta riippumatta.
Viittaukset islamin määräyksiin
Tässä kirjasessa esitetyt asiat perustuvat pääasiassa Koraaniin, profeetan esimerkkeihin sunnan ja ulamien tulkintaan. Viimemainituista on merkittävissä kohdissa viitattu kyseiseen aalim'iin. Lähinnä on käytetty Shakki Sayyed Sabiq'in "Fiqh al-sunna"-teosta. (sunnan mukaista lainoppia).
1.2. Islamin uskon perusopinkappaleet
- Usko yhteen Jumalaan
- Usko Jumalan lähettiläisiin, jotka olivat hyvyyden opettajia ja oikeamielisyyden esitaistelijoita.
- Usko kaikkiin Jumalan alkuperäisiin kirjoituksiin ja ilmoituksiin.
- Usko Jumalan enkeleihin, jotka ovat puhtaasti henkisiä olentoja. Niillä ei ole mitään fyysisiä haluja tai aineellisia tarpeita. Ne ovat olemassa vain palvellakseen Jumalaa. Islamin mukaan tieto ja totuus eivät ole riippuvaisia havainnoista ja aistimuksista.
- Usko viimeiseen tuomiopäivään. Tämä maailma lakkaa eräänä päivänä olemasta ja kuolleet heräävät tuomittaviksi lopullisessa ja ehdottoman oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä.
Islamin viisi perusperiaatetta:
- usko Jumalan ykseydestä ja Muhammadin (RHS) profeetankutsumuksesta
- päivittäisten (5) määräaikaisrukousten säännöllinen suorittaminen
- uskonnollisen veron - almujen (zakaat) maksaminen
- paastoaminen Ramadan kuukauden aikana
- ainakin kerran elämässään pyhiinvaellusmatkan tekeminen Mekkaan, mikäli voi sen tehdä omin varoin ja terveys sen sallii.
Näiden myönteisten toimien lisäksi on ns. ehkäiseviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä sekä henkiseltä että fyysiseltä rappeutumiselta. Näitä ovat mm.
- kielto käyttää kaikenlaisia päihdyttäviä aineita,
- kielto käyttää siasta, peto- ja itsestään kuolleista eläimistä peräisin olevaa lihaa ja muita tuotteita, kuten verta.
- uhkapelit ovat kiellettyjä
- kiellettyjä ovat avioliiton ulkopuoliset ja esiaviolliset suhteet, sekä käyttäytyminen, jolla voi saattaa kiusaukseen, herättää himoa tai tehdä siveettömän vaikutuksen.
Jumala on kaiken Luoja, Ylläpitäjä ja Tuomari. Hänen tahtonsa on tuotu tietoisuuteen profeettojen kautta. Näitä profeettoja ovat Abraham, Mooses, Jeesus ja viimeisimpänä Muhammad (RHS).
Islamin mukaan jumalallista sanomaa vääristeltiin sekä juutalaisuudessa että kristillisyydessä. Siksi Muhammad (RHS) on välittänyt Jumalan viimeisen ilmoituksen, Koraanin, ihmisille.
Ihminen on tärkeintä, mitä Jumala on luonut. Ihmisen maanpäällinen elämä on valmistautumista elämään ylösnousemuksen jälkeen. Jumala on määrännyt kaiken etukäteen. Tätä on Jumalan kaikkivaltius. Mitä Jumala tahtoo, tapahtuu riippumatta ihmisen tahdosta. Sen, joka rikkoo tätä vastaan, täytyy pyytää anteeksiantoa, sillä ei ole mitään syntiä, mistä ihminen ei ilman Jumalaa pääsisi eroon. Kaikki ihmiset
ovat Jumalan edessä samanvertaisia riippumatta ihonväristä tai siitä, onko hän köyhä vai rikas.
Muslimin velvollisuuksia kutsutaan islamin uskon viideksi pilariksi. Toistamalla jatkuvasti uskontunnustusta, ihminen todistaa uskoaan. Uskovan tulee rukoilla viisi kertaa päivässä. Se voi tapahtua missä tahansa, mutta perjantain keskipäivän rukous suoritetaan yhteisesti rukoushuoneessa (moskeijassa)3. Jokaisen velvollisuus on lahjoittaa
ylimääräistä omaisuuttaan almuina (zakaat) köyhille. Lahjoituksen muoto voi vaihdella4. Ramadan - kuukauden aikana tulee kaikkien muslimien paastota (aamun sarastuksesta auringon laskuun) eli olla syömättä ja juomatta mitään, olematta myöskään sukupuolisessa kanssakäymisessä. Sairaiden, lasten ja vanhusten ja raskaana olevien/
imettävien naisten ei tarvitse paastota. Pyyhinvaellusmatka yhteisille pyhille paikoille osoittaa muslimien keskinäistä yhteenkuuluvaisuutta.
Perjantai on muslimien yhteinen rukouspäivä. Se mm. erottaa muslimit juutalaisista ja kristityistä. Työnteosta ei kuitenkaan tarvitse perjantaisinkaan pidättäytyä, lukuun ottamatta yleisen perjantairukouksen aikaa.
Islam ei ole ainoastaan uskonto, vaan elämäntapa ja yhteiskuntajärjestys, jossa ei erotella toisistaan uskontoa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Koraanissa ja sunnassa5 on islamilaisen elämäntapaa sääteleviä sääntöjä ja velvollisuuksia. Muhammadin (RHS) sanomat ja toiminta "sunna" ovat tärkeitä tutkia ja noudattaa. Koraanin ja surman
pohjalta koottua lakikokoelmaa kutsutaan nimellä "sharia".
Islamissa ei Jumalan ja ihmisen välillä ole ketään välittäjää, kuten esimerkiksi pappeja, kirjan- ja oikeusoppineita, mutta islamilainen oikeusoppi tulkitsee Koraania ja shariaa.
Perhemoraali on tarkasti määritelty, esimerkiksi suhteet miehen ja naisen välillä, lasten kasvatus, avioero jne. Naisten ympärileikkaus silpomisineen on afrikkalainen heimorituaali. Se ei liity millään tavalla islamin uskon vaatimuksiin tai suosituksiin, ja se on lisäksi islamin vastainen toimenpide.
Islamiin kuuluu myös olennaisesti muiden uskontojen kunnioittaminen. Islamilaisilla, juutalaisilla ja kristityillä on sama Jumala. Islamilla on silläkin ääriryhmänsä niin kuin monella muulla valtauskonnolla ja kansanliikkeellä. Näiden ääriryhmien prosentuaalinen osuus on hyvin pieni, vaikkakin niiden ääni kantautuu kauas. Arviointi täytyy kuitenkin tehdä kokonaisuuden mukaan, jolloin mittasuhteet asettuvat oikein.
Muslimien määrän lisääntyminen maassamme kuten muiden ulkolaisten on tuonut mukanaan myös ongelmia. Näitä ovat mm.:
- puutteellinen kielitaito,
- uskonnon harjoittamiseen liittyvien riittävien moskeijatilojen puute,
- yleisten, islamilaisille tarkoitettujen hautausmaiden puute,
- äidinkielen koulutuksen ja Koraanin opetuksen riittämättömyys,
- ongelmat seka-avioliitoissa (lapsen uskonto, kotikieli j.n.e.),
- työttömyys,
- molemminpuolinen suvaitsemattomuus,
- seka-avioliitoissa ilmenevät ongelmat mm. muslimin kuoleman jälkeen esiintyvät ristiriidat vainajan hautauksen suhteen,
- riittävän informaation puute,
- sosiaalisen painostuksen avulla tapahtuva muslimien käännytystyö,
- sopeutuminen uusiin, hyvinkin poikkeaviin olosuhteisiin,
- kyvyttömyys erottaa heimorituaaleja uskontoon liittyvistä vaatimuksista,
Suomen Islam-Keskus Säätiön toiminnan eräänä tavoitteena on mm. hautapaikkojen turvaaminen Suomessa muslimeille niin, ettei vainajia tarvitse pitää hautaamattomina viikkokausia, jopa kuukaudenkin, kuljetellen paikasta toiseen vain sen takia, että jokaisen tällaisen tapauksen yhteydessä joudutaan neuvottelemaan ja sopimaan vainajakohtaisesti hautapaikasta. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella asiaa myös toisin päin ja asettua esimerkiksi kristityn asemaan. Mihin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin, jos jokaisen yksittäisen kristityn vainajan hautaamistapahtuma olisi yhtä vaikea ja ihmisarvoa alentava?
Islamin uskon mukaan erinäisten asioiden suorittaminen määritellään pakollisiksi (fard)ja eräiden hyvin toivottaviksi (suuna). Johtuen siitä, että islamin usko on syntynyt ja sitä on vuosikaudet noudatettu ensin sellaisella alueella, joka ilmastollisesti ja monessa muussa poikkeaa esimerkiksi Suomen pohjoisista olosuhteista, eräiden pakollisten määräysten noudattaminen on meillä mahdotonta.
Islamin uskon eräiden määräyksien täyttämisessä on mahdollista huomioida erityisolosuhteita. Erityisesti silloin, kun islaminuskoinen joutuu vieraissa olosuhteissa vaikeuksiin uskontoon liittyvien vaatimusten täyttämisessä voi tälläisen ratkaisun antaa esimerkiksi imaami.
Näin on menetelty mm. paastoamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Käytännössä ei ole mahdollista paastota esimerkiksi keski-kesällä Pohjois-Suomen olosuhteissa kahta viikkoa yhteen menoon. Päivittäinen paastoaika kun alkaa ennen auringon nousua ja päättyy auringon-
laskun jälkeen. Islamin uskoon kuuluu mahdollisuus poiketa sen määräyksistä siten, että islamin oppinut (aalim) antaa asiaa tutkittuaan siitä paikalliset olosuhteet huomioivan lausuman =fatwa. Meidän olosuhteisiimme soveltuvan lausuman mukaan päivittäinen paastoaika voidaan ajallisesti toteuttaa joko Mekan tai Medinan tai lähimmän (samalla pituuspiirillä olevan) islamilaisen maan mukaan 6.
Lääkitys
Koraanissa, (suura 95, jae 4) sanotaan: "Olemme luoneet ihmisen kauneimman sopusuhtaisuuden mukaan". Koska Jumalan luoduista ihminen on jaloin, on ihmisen velvollisuus aina vaalia terveyttä ja ihmishenkeä. Siten lääkitys hyväksytään.
Profeetta Muhammad (RHS) on sanonut 7 ettei muslimin pidä mennä sellaiseen maahan, missä on todettu koleraa eikä myöskään palata sieltä, mikäli on jo ehtinyt sinne mennä. Mikäli joku sairastaa vaarallista tarttuvaa tautia, ei tämän tule oleskella terveiden joukossa.
Verensiirto
Verensiirto hyväksytään, kun se katsotaan tarpeelliseksi.
Islam kieltää käyttämästä sikaa ja verta missään muodossa ravintona. Koska käytännössä ilmenee usein epäselvyyttä ruokien kohdalla, annamme tässä muutamia esimerkkejä kielletyistä ruuista: sianliha, kinkku, porsas, silava, ihra, pekoni, laardi, veri, makkarat, jotka sisältävät missä tahansa muodossa sikaa tai muita islamissa kiellettyjä raaka-aineita, sika-nautajauhelihasta valmistetut ruoat, samoin esimerkiksi herne- tai makkarakeitto, jos niissä on käytetty sianlihaa tai sikaperäistä makkaraa, vaikka liha- ja makkarapalat olisi otettu pois.
Islamilaisen sairaalassa tapahtuvassa hoidossa tulisi huomioida seuraavaa:
- miespuolista potilasta tulisi hoitaa miespuolinen lääkäri ja sairaanhoitaja silloin, kun siihen on mahdollisuus.
- vastaavasti naispuolista tulisi hoitaa naispuolinen lääkäri ja sairaanhoitaja silloin, kun siihen on mahdollisuus.
- mies- ja naispuolisia islamilaisia potilaita ei saa sijoittaa huoneeseen, jossa on toista sukupuolta olevia potilaita.
Potilashuone
Muslimin toivomuksena on saada kuolla kotona omaisten lähettyvillä. Kuolevalle potilaalle toivotaan sairaalassa erillinen, rauhallinen huone 8 ilman mitään uskonnollisia symboleja. Lähiomaiselle toivotaan tilaisuus saada yöpyä sairaalassa kuolevan potilaan lähellä. Jotkut toivovat voivansa kuolla jossakin islamin pyhistä kaupungeista, kuten
Mekassa ja Medinassa tai kotimaassaan, mikäli se on käytännössä toteutettavissa. Kuolemaa pyhiinvaellusmatkan aikana pidetään arvostettuna.
Omaisten ja läheisten hyvästely
Potilaan tilan huonontuessa pyydetään ottamaan yhteys omaisiin tai sellaisten puuttuessa Suomessa toimiviin islamilaisiin yleisöihin (Ks. 9. Luku). Kuolevalle on suotava mahdollisuus viimeisten toiveidensa esittämiseen ja läheistensä hyvästelyyn. Valmistelut ennen kuolemaa liittyvät siihen, että imaami tai muu uskontoon liittyvä henkilö keskustelee kuolevan kanssa uskonnollisista asioista. Tässä yhteydessä kuoleva saa tilaisuuden lausua islamin uskontunnustuksen "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah ja Muhammad hänen lähettiläänsä". Ellei kuoleva itse kykene lausumaan uskontunnustusta, voi joku läsnä oleva (uskova) muslimi tehdä sen hänen puolestaan. Vakavasti sairaan
luona voidaan lukea Koraania, mieluiten Jaa-siin-suura. Kun mainittu suura luetaan ääneen, on sunnan mukaan hyvä mainita asiasta etukäteen potilaalle. Pahimmassa tapauksessa potilas voi pelästyä ja hänen tilansa voi siitä johtuen huonontua entisestään.
Läsnä oleva imaami tai uskova varmistaa hienovaraisesti kuolemaa tekevältä potilaalta itseltään sen, että hän tekee testamenttinsa, ellei testamenttia ole tehty jo aikaisemmin.
Omaisten, henkilökunnan ja sairaalasielunhoitajan tehtäviä
Kuolevan potilaan asialliset toiveet otetaan aina huomioon. Jos potilas haluaa kuolla yksin, omassa rauhassaan, hänelle suodaan tämä mahdollisuus. Jollei potilas pysty esittämään toiveitaan, lähellä oleva muslimi toimii islamin mukaisesti ja lausuu asiaan kuuluvia Koraanin jakeita.
Islam kehottaa erityisesti huomioimaan vakavasti sairaan sen hetkisen elämäntilanteen ja suosittelee suhtautumaan hienovaraisesti sekä potilaaseen että hänen esittämiinsä toivomuksiin.
Sakramentti ja pyhät toimitukset
Islamissa ei ole sakramentin käsitettä. Hätäkastetta ei saa antaa, ei edes muun uskoisten omaisten pyynnöstä tai vaatimuksesta. Islamin mukaan jokainen lapsi syntyy synnittömänä ja islaminuskoisena.
Lapselle valitsee ja antaa nimen hätätapauksessa omaiset, esimerkiksi hänen äitinsä. Nimi voidaan antaa myös lapsen kuoleman jälkeen.
3.1. Omaisten tukeminen
Omaisten läsnäolo
Jollei ketään omaisista tai läheistä ole potilaan vieressä tämän kuolinhetkellä, tulevat he sairaalaan heti tiedon saatuaan.
3.2. Vainajan käsittely sairaalassa
Alustavat toimenpiteet
Vainajan silmät suljetaan. Vainajan suu suljetaan sitomalla esimerkiksi huivi leuan alta päälaelle. Voidaan käyttää myös sideharsoa. Kasvot peitetään. Vainaja riisutaan, lantion seutu peitetään. Käsivarret ojennetaan vartalon sivuille (ei rinnan päälle), jalat sidotaan suorina yhteen. Ruumis nostetaan tasaiselle alustalle, peitetään kevyesti ja siirretään viileään. Koska ruumis pestään mahdollisimman pian, sitä ei tarvitse panna kylmään.
3.3. Rituaalipesu
Ruumiin pesun suorittavat muslimit sairaalan osoittamassa paikassa. Pesua varten toivotaan: pesupöytä, josta vesi tyhjenee helposti. Pesijöille: kumisaappaat, suojaesiliinat, suojakäsineet ja kasvonsuojukset. Saippuat, pyyhkeet ja mahdolliset muut tarvikkeet tuovat pesijät mukanaan.
Islaminuskoisten pesijöiden tulee puhdistautua ennen pesua (kuten rukouksiin).
Vainajan pesu tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, välittömästi kuoleman ja kuolinsyyn toteamisen jälkeen. Arkku on syytä tilata niin ajoissa, että vainaja voidaan siirtää pesun jälkeen suoraan siihen.
Rituaalipesun suorittavat miesvainajalle islaminuskoiset miehet ja naisvainajalle islaminuskoiset naiset. Vainajan aviopuoliso voi aina osallistua pesuun 9. Suomen olosuhteissa on mahdollisuus aina löytää islaminuskoiset pesijät. (Äärimmäisessä tilanteessa, jossa islaminuskoiset vainajan pesua varten ei tavoiteta ketään muslimia, voivat muuuskoiset miehet pestä miesvainajan ja naiset naisvainajan). Pesijät
käärivät vainajan kuolinvaatteisiin ja asettavat hänet arkkuun.
Mikäli imaami on paikalla, hän johtaa pesua, ellei, sen johtaa joku muu asian hallitseva muslimi.
Mikäli vainaja on sairastanut vaarallista tarttuvaa tautia, ei vainajaa tarvitse pestä rituaalin mukaan, ellei pesua voida suorittaa vaarantamatta pesijöiden terveyttä.
Pesun suoritus
Silloin, kun on mahdollista, pesu tulisi käytännön syistä tehdä sairaalatiloissa, lähinnä ruumiinavaushuoneessa, jossa on käytettävissä tarpeelliset vesihanat ja pöytä.
Pesu jakautuu varsinaiseen pesun saippualla ja vedellä:
- alapesu,
- vainajan hiukset ja kasvot pestään,
- vainaja käännetään ensin vasemmalle kyljelleen ja oikea kylki pestään kolme kertaa; vasen kylki vastaavalla tavalla.
- vainajaa kohotetaan hieman kainaloista ja sivellään pallean ja vatsan seutu vedellä. Jos vainajasta poistuu eritteitä, on alapesu tarpeen
uudistaa,
- vainaja kuivataan hyvin,
ja vainajan valmistamiseen viimeiselle matkalleen (uskonnon mukainen pesu, Tahara)
-pesijä pyyhkii märällä pesulapulla vainajan suun ja sieraimet, varoen, ettei vettä joudu niihin,
- vainajan kasvot huudellaan kolme kertaa,
- vainajan kädet huudellaan; ensin oikea, sitten vasen käsi kukin kolme kertaa,
- vainaja valellaan kauttaaltaan vedellä.
Vainajaa ei saa kääntää pesun aikana vatsalleen, vaan sen tulee joka hetki olla selällään. Pesun aikana luetaan Koraania. Kun pesu on valmis, voidaan vartalo voidella kamferiöljyllä tai parfyymillä. Mikäli vainaja on osallistunut pyhiinvaellusmatkaan Mekkaan, voidaan käyttää (vainajan omaa) kahdesta lakanasta koostuvaa pyhiinvaellusvaatetusta käärinliinoina. Materiaalin tulee olla puuvillaa, silkkiä ei saa
käyttää. Pesu ja käärinliinoihin pukeminen kestää noin tunnin verran. Mitään muita seremonioita ei liity tähän ennen hautajaisia.
Kuolinvaate
Sunnan mukainen kuolinvaate 10 muodostuu seuraavasti:11
-*miespuolisille:
- Izar alimmaiseksi, sen jälkeen
- lifafa, ja lopuksi
- vainaja puetaan toiseen lifafaan, joka on valmiiksi ommeltu pussin muotoinen käärinliina. Ulommaisen lifafan suu solmitaan kiinni, lisäksi vainaja sidotaan neljällä kangassuikaleella 12, ensimmäinen kaulan kohdalle, toinen kyynärpäiden kohdalla sitoen kädet, kolmas polvien kohdalle ja neljäs nilkkojen kohdalle.
-* naispuolisille:
-Izar,
- Khimar (huivin omainen pitkä liiina)
- Khamis, olalta nilkkoihin ulottuva pitkähihainen kaapu
- Lifafa (sisimmäinen), joka ulottuu kaulasta nilkkoihin
- lopuksi vainaja suljetaan päällimmäiseen lifafaan, (pussiin), joka solmitaan päästä kiinni. Sen lisäksi vainajan ympärille sidotaan kangassuikaleet samalla tavalla kuin miespuolisenkin kohdalla tehdään.
Kuolinvaatteen osat 13 (mm. tataarien soveltaman käytännön mukaan) ovat:
- (Aahira-vaate); kaulasta nilkkoihin ulottuva vaate, josta kaksinkerroin taitettuna leikataan päätä varten aukko,
- (Izar); vyötäröstä polviin ulottuva kääriliina,
- (Lifafa); vainajan kokonaan peittävä kääriliina, n. 2,3 m, sekä lisäksi naisille:
- (Rintaliina); rinnan seudun peittävä liina n. 70 x 70 cm
- (päähuivi); hiukset peittävä liina.
Kaikkiaan kuolinvaatteeseen tarvitaan 140 cm:n lakanakangasta miehille n. 8 metriä ja naisille n. 10 metriä. Kuolinvaatteen valmistuksessa ei käytetä ompeleita.
- Arkkuun alimmaiseksi pannaan Lifafa, sen päälle Izarja sen päälle puolet (alaosa) Aahira-vaatteesta. Sen toinen puolisko jää arkun ulkopuolelle. Kun vainaja on nostettu arkkuun, vedetään arkun ulkopuolelle jäänyt Aahira-vaatteen osa vainajan päälle.
- Päähuivi kiedotaan naisvainajan hiusten peitoksi.
- Vainaja kiedotaan Izariin.
- Naisvainajalle levitetään Izarin päälle rintaliina.
- Lopuksi vainaja kiedotaan Lifafalla. Sen päät taitetaan siististi sekä pää- että jalkopuolelta.
Arkkuun laiteta mitään muuta, ei Koraania, eikä muita pyhiä kirjoituksia ei myöskään vainajalle kuuluneita esineitä tai koruja.
Suomessa kuolema voi tulla joko vainajan kotona, muualla tai usein miten sairaalassa. Kuolinsyyn toteaminen on välttämätöntä ennen kuin lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen. Pesun ja käärinliinoihin pukemisen jälkeen voidaan vainaja meidän oloissamme viedä arkussa
vainajan omaan tai hänen lähiomaisensa kotiin. Sukulaisilla ja tuttavilla on mahdollisuus käydä silloin jättämässä viimeisen kerran jäähyväiset vainajalle ja lukemassa samassa yhteydessä Koraania hänen sielulleen. Suljetun arkun äärellä voidaan valvoa ja lukea
rukouksia vainajan sielun puolesta.
Toinen, Suomessa yleistymässä oleva tapa, on järjestää vainajan pesu sairaalassa hautauspäivänä. Silloin vainaja viedään suoraan sairaalasta haudattavaksi. Mikäli vainajalle joudutaan suorittamaan ruumiinavaus, tehdään rituaalin mukainen pesu yleensä vasta sen jälkeen.
Hautaus tapahtuu mahdollisimman nopeasti, käytännössä kuolemaa seuraavana päivänä.
Vainajan valmistaminen hautausta varten
Vainajan valmistaminen hautausta varten tapahtuu siis rituaalin mukaisella pesulla ja vainajan pukemisella kuolinvaatteeseen. Pesun suorittavat yleensä vainajan omaiset, ellei näitä ole, muut samanuskoiset.
Vainajan valmistelu haudattavaksi ja hautaaminen poikkeaa lukuisissa maissa osittain yksinomaan paikallisista rituaaleista johtuen. Näitä poikkeavia rituaaleja on jonkin verran ilmennyt myös meillä pakolaisvirran tuodessa eri suunnilta ulkoislamilaisia maahamme. Toisaalta Suomen olosuhteista johtuen ovat täällä pitkään asuneet islamilaiset
sopeuttaneet määrättyjä asioita maamme olosuhteiden mukaisiksi.
Huolimatta siitä, että erilaisuus on yleistymässä, on tärkeätä kuitenkin pitäytyä vain sellaisessa, mikä uskonnon mukaan on välttämätöntä ia nimenomaan kuuluu siihen.
Arkku ja arkkuun pano
Arkkua ei islamilaisissa maissa ole yleensä käytetty, mutta länsimaisissa olosuhteissa se on lähes yksinomaisena sääntönä. Polttohautaus on islamin uskon mukaan kielletty.
Arkun käyttäminen on täysin hyväksyttävää.
Arkku voi olla sellainen kuin vainajan omaiset haluavat, islamin mukaan kuitenkin yksinkertainen. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei arkun kannen sulkemiseen käytetä tavanomaisia ristipäisiä nauloja Niiden sijaan tulisi käyttää vaikka yksinkertaisia ruuvinauloja.
Suomen lainsäädäntö ei estä ilman arkkua tapahtuvaa hautaamista.
Muslimit asettavat usein vainajan arkkuun joko siten, että vainaja makaa oikealla kyljellään tai niin, että vainaja makaa selällään arkussa.
3.4. Kuolintodistus
Mikäli vainaja kuolee sairaalassa, kirjoittaa häntä hoitanut lääkäri kuolintodistuksen. Tämän jälkeen kuolintodistus esitetään rekisteritoimistolle, joka antaa kirjallisen hautausluvan.
Mikäli kuolinsyytä ei sairaalassa pystytä määrittelemään, suoritetaan vainajalle oikeuslääkeopillinen ruumiinavaus kuolinsyyn selvittämi seksi. Tästä kirjoitetaan asianomainen kuolintodistus ja sillä haetaan hautauslupa.
Mikäli vainaja kuolee esim. kotonaan, ja hän on ollut lääkärin hoidossa, voi asianomainen lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen. Jos vainaja on kuollut joissain muualla, eikä kuolinsyytä pystytä selkeästi toteamaan, suoritetaan pääsääntöisesti aina ruumiinavaus.
Kuolintodistukseen perustuva kirjallinen hautauslupa toimitetaan kulloinkin kyseeseen tulevan hautausmaan toimistoon ennen kuin hautaus voidaan suorittaa. Sen sijaan haudan valmistelu hautausta varten voidaan aloittaa jo ennen kuin mainittu kirjallinen lupa on
saatu.
3.5. Lapsen käsittely
Jos vainaja on lapsi, vaikka vain muutaman tunnin ikäinen, toimitaan samoin kuin aikuisen vainajan kohdalla.
Suomen säädösten mukaan edellytys hautaukselle on sikiön paino vähintään 500 gr tai raskauden kesto vähintään 22 viikkoa, jolloin riittää, että toinen ehto toteutuu. Vanhempien niin halutessa ja heidän toimestaan, voidaan näiden rajojen alle jääviä lapsia haudata, hautausvelvollisuutta ei silloin kuitenkaan ole. Islamilaisen ollessa kyseessä,
sikiön hävittäminen Suomessa sovellettavalla tavalla ei tule kysymykseen. Sikiökin haudataan.
Kuolleena syntyneen käsittely 14
Kuolleena syntyneen lapsen tai sikiön käsittely islamin mukaan on seuraavanlainen:
- mikäli raskaus on kestänyt normaalit 9 kuukautta, ja sikiö on syntynyt kuolleena, lapsivainaja pestään rituaalin mukaan ja haudataan kuten aikuinenkin.
- mikäli raskaus on kestänyt vähintään 4 kuukautta, mutta ei 9 kuukautta, ei lapsivainajaa tarvitse pestä rituaalin mukaisesti. Hautaus voi tapahtua yksinkertaisesti ilman rukousmenoja.
- mikäli raskaus on kestänyt niin vähän aikaa, ettei sikiölle ole ehtinyt muodostus raajoja ja selviä inhimillisiä piirteitä, haudataan sikiö edellisen kohdan mukaisesti.
3.6. Raskaana olevan naisen kuolema
Kuolleen äidin kohdusta on islamin mukaan elävä lapsi pelastettava. Raskaana olevan naisen kuoleman yhteydessä, mikäli se käytännössä on mahdollista, sikiö pelastetaan esimerkiksi keisarinleikkauksella.15
3.7. Raskauden keskeytys
Pääsääntöisesti islam ei hyväksy raskauden keskeytystä. Se hyväksyy raskauden keskeytyksen silloin, kun se on lääketieteellisistä syistä tarpeen ja raskaus jatkuessaan vaarantaisi äidin hengen.16 Sen sijaan islam ei hyväksy raskauden keskeytystä ehkäisykeinona.
Raskauden keskeytys Suomessa
Raskaudenkeskeytys voidaan Suomessa tehdä mm. asiakkaan pyytäessä sitä yksityis- tai terveyskeskuslääkäriltä täyttämällä RK l lomakkeen ja toimittamalla sen ao sairaalan Perhesuunnitteluosastolle.
Siellä suoritetaan lisätutkimukset raskauden ja tulevan ehkäisyn osalta. Mikäli raskaus on kestänyt alle 12 viikkoa, voidaan keskeytys suorittaa. Sikiön hävittämisestä huolehtii sairaala.
Mikäli lääkäri kieltäytyy antamasta puoltavaa lausuntoa esim. raskauden kestettyä yli 12 viikkoa, asiakkaan tulee itse viedä RK 2 lomake Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen, (osoite: PL 265, 00531 Helsinki). Takaraja raskauden keskeytykselle on 20. viikko. Tämän jälkeen mahdollisesti suoritettava keskeytys edellyttää sitä, että sikiö on epämuodostunut ja että lääkäri suostuu keskeytykseen.
Usein raskauden keskeytys johtaa siihen, että sikiö toimenpiteen yhteydessä menehtyy ellei ole jo aikaisemmin kuollut. Tässä tilanteessa tulee menetellä siten, että sikiö haudataan samalla tavalla kuin lapsivainaja. (Ks 3.5.)
Suomalaisen käytännön mukaan sikiö toimitetaan hyväksyttävällä tavalla pois sairaalatiloista asianomaisia toimenpiteitä varten. Tällaisissa tapauksissa ei kirjoiteta kuolintodistusta, mikä on taas edellytyksenä normaalille hautaukselle. Kun kyseessä on muslimiäidissä kehittynyt sikiö, sen hävittäminen mm. polttamalla ei voi tulla kysymyk-
seen, koska islam ei hyväksy polttohautausta. Ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka täyttää islamin vaatimukset. HYKS: issä kirjoitetaan sikiötä koskeva yhdistetty kuolintodistus/ hautauslupatodistus.
Menettely perustuu Lääkintöhallituksen Oikeusopillisen toimiston muistioon 12.12.1901/Dno 2789/373/83 sekä Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen 15.1.1991 Tämä todistus kirjoitetaan pääsääntöisesti äidin nimelle, myös isän nimi voidaan tarvittaessa (pyynnöstä) lisätä siihen. Vastaavanlainen todistus voidaan kirjoittaa myös muualla. Ks.
Liite 2.
3.8. Lapsen uskonto
Lapsen uskonto islamin mukaan
Islamin mukaan jokainen lapsi syntyy maailmaan muslimina. Islamilaisissa maissa, tai maissa, joissa maan lainsäädäntö hyväksyy tämän periaatteen, ei asiassa synny epäselvyyksiä. Suomessa käytäntö on kuitenkin toisenlainen.
Lapsen uskonto Suomen lain mukaan
Suomen lain mukaan lapsi rekisteröidään äidin uskonnon mukaan. Siten esimerkiksi muun kuin muslimin Suomessa synnyttämä lapsi voidaan merkitä rekisteriin islaminuskoiseksi isän tahdosta vain, mikäli (muunuskoinen)äiti antaa siihen suostumuksensa. Lapsi merkitään rekisteriin ja saa varsinaisen sosiaaliturvatunnuksen noin kahden kuukauden sisällä syntymästä. Sitä ennen lapsi saa sairaalassa määri-
teltävän väliaikaisen tunnuksen.
3.9. Ruumiinavaus ja kudosten irrottaminen elinsiirtoa varten
Mikäli mahdollista, ruumiinavausta ei tule tehdä, ellei se ole aivan välttämätöntä. Ruumiinavaus suoritetaan silloin, kun siihen on pakottava oikeustieteellinen tai lääketieteellinen syy.
Ruumiinavauksen suorittaminen
Sairaalan asianomainen osasto tietää, milloin mahdollinen ruumiin avaus suoritetaan. Toimenpiteen jälkeen (2-3 päivän sisällä siitä) on kuolintodistus noudettavissa arkistosta ja sen jälkeen varsinainen hautaus voidaan toteuttaa. Kuolintodistus on edellytys hautausluvan saamiselle (Ks. Liite 2. Hautauslupatodistus).
Kun elinsiirto on välttämätön (siirto vastaanottavalle potilaalle), pitää siitä olla asiantuntijalääkäreiden yhteinen yksimielinen päätös. Toimenpidettä ei saa suorittaa mikäli vainaja on sen todistettavasti jo eläessään kieltänyt. Ellei hän ole eläessään toimenpidettä todistettavasti kieltänyt eikä koskaan ilmaissut kielteistä kantaansa asiassa,
voivat lähiomaiset antaa luvan ruumiinavaukseen ja kudosten irrottamiseen elinsiirtoa varten. Elimestä ei saa vaatia palkkiota. Elimen vastaanottajan on myös hyväksyttävä siirto.
3.10. Balsamointi
Ruumis voidaan balsamoida. Sekä ruumiinavaukseen että balsamointiin liittyy se, ettei mitään ruumiinosia poisteta vainajalta niiden yhteydessä. Irrotetut elimet on palautettava. (Ks 3.9.)
4.1. Käytännön toimenpiteet
Käytännön toimenpiteet muslimien osalta eroavat varsin suuresti nykyään tavanomaisesta suomalaisesta käytännöstä. Ero johtuu lähinnä siitä, että meillä hautaustoimistot hoitavat nyt lähes kaiken sen, mikä ennen kuului vainajan omaisille vainajan saattamisessa hautaan. Muslimit hoitavat edelleen lähes kaiken tämän itse.
Vainajan haltuunotosta sopiminen
Käytännössä vainajan omaiset tai sukulaiset vastaavat hautaamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutuksesta. Ellei vainajalla ole omaisia, jokin islamilaisista yhteisöistä vastaa näistä toimenpiteistä.
Hautaamiseen liittyvät kysymykset
Mikäli mitä tahansa epäselvyyttä ilmenee islamilaisen hautaamiseen liittyvissä asioissa, on välittömästi otettava yhteys joko vainajan omaisiin tai johonkin liitteessä mainittuun islamilaiseen yhteisöön. Näiltä saa tarvittavat tiedot.
Haltuunotto
Vainajan haltuunotto suoritetaan välittömästi. Kuolintodistus normaalitilanteessa tulee kirjoittaa välittömästi kuolinsyyn toteamisen jälkeen ja sen saanti on oltava mahdollista myös viikonloppuina. Tällä nopeutetaan hautausluvan hakemista. Islamin uskon mukaan vainaja pyritään hautaamaan mahdollisimman nopeasti.
5.1. Hautarivien sijoittelu
Haudat on pääsääntöisesti sijoitettu riveihin, järkevän ja tehokkaan tilankäytön kannalta katsottuna useimmiten kaksi hautariviä vastatusten. On tapana, vaikkakaan ei islamin vaatimus, että vainajan omaiset ja sukulaiset käyvät haudalla varsin usein. Siten vältytään siltä, että vaikkakin tahattomasti, hautojen päälle astuttaisiin ja niitä tallattaisiin.
5.2. Muslimin hautaaminen muunuskoisen viereen
Muslimia ei saa haudata muun uskoisen viereen mm. seuraavasta syystä:17 Mikäli muunuskoinen vainaja on eläessään tehnyt syntiä, joutuu hän kärsimään siitä Tuomiopäivään asti. Mikäli muslimi joutuu haudatuksi tällaisen vainajan viereen, myös muslimi joutuu kärsimään samalla tavalla kuin viereinen vainaja. Samasta syystä ei muunuskoista haluta myöhemmin haudattavaksi islaminuskoisen viereen.
Muslimit pitävät tärkeänä sitä, että heillä on omat hauta-alueet käytettävissään. Yksinkertaisin tapa hoitaa tämä asia on se, että paikkakunnilla, joilla asuu muslimeja, erotetaan ev. lut. hautausmaalta rivi tai osa siitä, varaten se yksinomaan muslimien käyttöön. Hauta-alue voi kuitenkin liittyä kirkkomaahan tai hauta-alueeseen, joka on
selkeästi erotettu kiviaidalla, paalutuksella tai muulla näkyvällä tavalla. Alueelle tulisi olla mieluiten oma sisäänkäynti kadulta tai tieltä. Aluetta määriteltäessä tulee huomoida, ettei sille ole aikaisemmin missään vaiheessa haudattu muunuskoisia. Muslimi toivoo tulevansa haudatuksi islamilaiseen hautausmaahan.
Jos johonkin seurakuntaan kuulumaton muslimi kuolee, auttavat muut islamilaiset seurakunnat/ yhteisöt hautapaikan järjestämisessä kulloinkin voimassa olevin ehdoin.
Islamilaisiin liittyvän hauta-alueen18 tulee olla selvästi merkitty niin, ettei kukaan voi vahingossa astua haudan päälle. Islamilaisen haudan hävittäminen on kielletty.
5.3. Haudan mitat ja suunta
Mikäli se on käytännössä mahdollista, hautarivien tulee sijaita siten, että vainajat voidaan haudata kasvot Mekkaan (etelään) päin. Ruumiin tulee voida levätä siten, että oikea olkapää on Mekkaa kohti. Mikäli näin ei voida menetellä, on pyrittävä valitsemaan lähinnä tätä suuntaa oleva hautarivi.
Haudan syvyydestä sekä useampien vainajien hautaamiseen liittyvistä mitoista säädetään Suomen terveydenhoitolainsäädännössä. Suosituksena pidetään sitä, että yksittäisen haudan mitat ovat: pituus 2 m, leveys l m ja syvyys 2.10 metriä. Kun säädösten mukaan haudan on oltava vähintään 1.50 m syvä, ja kahden päällekkäisen hautauksen
välin on oltava vähintään 60 cm, edellyttää se siten 2.10 m mini-misyvvyttä siellä, missä se maaston laadun mukaan on mahdollista. Mikäli alueelle voidaan maaston rakenteen sen salliessa haudata vainajia useampaan kerrokseen, on tämä seikka huomioitava ensimmäistä hautausta valmisteltaessa.
Islamin mukaan haudan tulee syvyydeltään vastata vähintään vainajan pituutta, jopa olla sitä hieman syvempi 19.
5.4. Muslimin siunaus 20
Muslimin siunaus poikkeaa täysin muunuskoisten vastaavasta. Kun vainaja tuodaan varsinaiselle hautausmaalle (ulkotiloihin), sijoitetaan arkku itä-länsisuunnassa joko maahan tai tarkoitusta varten paikalle rakennetulle puu-kivipaadelle, mikäli sellainen on olemassa. Tässä tapahtuu Janazah-rukous. Tätä tarkoittava (hautaukseen osallistuvia
varten) alue vaatisi noin 50 m x 70 m avoimen tilan. Islamilainen hautausrituaali tapahtuu siis ulkotiloissa, eikä se vaadi minkäänlaisia erillisiä rakennelmia. Edellämainitun korokkeen tarkoituksena on vain osoittaa arkun paikka ja suunta siunausrukouksen ajaksi.
Muslimia ei saa siunata kristin- tai muun opin mukaan. Pappi tai muu vastaava muun kuin islamin uskoinen, ei saa siunata muslimia! Mikäli vainajan omaisten tällaista vaativat, on heidän esitettävä vainajan omakätisesti allekirjoittama tätä tarkoittava vaatimus. Mikäli tiedetään, että vainaja tunnusti kuollessaan islamin uskoa, muslimia ei
tästäkään huolimatta saa haudata muuten kuin islamin mukaan. Tässä yhteydessä ei voida viitata uskonnonvapauteen. Uskonnonvapaus tarkoittaa mm. sitä, että yksilö voi noudattaa sitä uskontoa, minkä katsoo hyväksyneensä. Kun hän on valinnut tämän uskonnon, ei sen määryksistä voida mielivaltaisesti poiketa. Poikkeaminen ei ole
mahdollista edes silloin, kun muslimivainajan omaiset tunnustavat muuta uskontoa ja haluaisivat vainajan haudatuksi oman uskontonsa menoin, ehkä myös muille kuin muslimeille tarkoitettuun hautausmaahan. Tässä yhteydessä on huomioitava myös se, ettei muslimia ole koskaan kastettu. Kastaminen on mm. yleensä edellytys kirkkohautaukselle.
5.5. Toimitushuoneisto/ "kappeli" tilat
Muslimin hautaus tapahtuu siis yleisesti ulkona ilman minkäänlaista tarvetta sisätiloihin.
Viitaten siihen, että vainajat voidaan tuoda haudattavaksi mistä tahansa Suomesta, voidaan väliaikaiseen säilytykseen käyttää kappelitiloja vastaavia säilytystiloja, jonne vainaja voitaisiin tuoda vaikkapa hautausta edeltävänä iltana tai samana aamuna. Tässä tilassa vainajan omaiset, sukulaiset ja tuttavat voisivat myös käydä lukemassa Koraania.
5.6. Pesu- ja säilytystilat muualla
Kun vainajat viedään kuolinpaikkakunnalta haudattavaksi muualle suomessa, olisi tarvetta järjestää vainajan hautauspaikkakunnalla erillinen pesutila, joka käsittäisi myös kylmätilat vastaavalla tavalla, kuten sairaalaolosuhteissa. Pesua varten tarvitaan sekä kylmää että lämmintä vettä, tavanomainen metallipöytä, josta pesuveden voi valuttaa suoraan viemäriin (Ks 3.3.). Tämä on tarpeen silloin, kun vainajan asuinpaikkakunnalla ei ole ollut muita muslimeja tai he eivät ole kyenneet hoitamaan esim. vainajan pesua. Pesijöitä varten tarvitaan pukeutumistilat sekä vähintään käsienpesua varten allas. Pesijöillä on lähinnä kastumiselta suojaavat kertakäyttöasut.
6. Luku: HAUTAUSTAPAHTUMA
6.1. Haudan paikka
Haudan paikasta, haudankaivuusta ja hautaamisen ajankohdasta sekä muusta hautaamiseen liittyvästä sovitaan omaisten ja/tai islamilaisten seurakuntien nimeämien henkilöiden toimesta. Hautausmaakohtaiset ohjeistukset määrittelevät asiaan liittyvät toimenpiteet.
6.2. Haudankaivuu
Hautojen väliin ei jätetä erillistä ylimääräistä tilaa. Hautaaminen tapahtuu järjestyksessä siten, että hautojen väliin jätetään 1-2 haudan paikka, jotka käytetään sitten myöhemmin. Hautapaikan etukäteen tapahtuvaa varausmenettelyä ei Suomessa muslimien hautauksessa
sovelleta.
6.3. Vainajan kuljetus hautausmaalle
Vainaja kuljetetaan Suomessa hautausmaalle useimmiten juuri (noin puoli tuntia) ennen hautaustapahtumaa. Mikäli vainaja joudutaan kuljettamaan pitempien matkojen päästä, voi tämä tapahtua aikaisemminkin, mieluiten hautauspäivän aamuna. Näin arkku voidaan tilapäisesti sijoittaa asianomaisiin tiloihin odottamaan hautausta.
6.4. Hautaustapa
Islamilaisen hautaus ei edellytä laajoja seremonioita! Lähes kaikkia islamissa esiintyviä suuntia esiintyy Suomessa. Eri suuntausten näkemykset hautauksesta eroavat varsin vähän. Siten niitä käsitellään saman otsakkeen, islamilaisen hautaustavan alla. Hautauksen suhteen on olemassa vähän erityisiä pakottavia määräyksiä. Islam kieltää mm. yksiselitteisesti polttohautauksen tai muun tavan hävittää ruumis.
6.5. Hautaus ja siihen liittyvät toimenpiteet
Hautaus tapahtuu yleisimmin iltapäivällä tai alkuillasta, kuitenkin mieluiten ennen auringonlaskua.
Suomessa 4-6 arkun kantajaa (etupäässä vainajan miespuoliset lähisukulaiset) kantavat arkun hihnoilla ruumisautosta hautausmaalle.
(Islamilaisissa maissa neljä miestä kantavat vainajan olkapäillään haudan vierelle. Tällä kuljetusmuodolla on islamissa suuri merkitys. Mikäli vainajaa joudutaan kantamaan pitkiä matkoja, voidaan kantajia vaihtaa).
Vainajan siunaus
Hautaustapahtuma alkaa vainajan siunausrukouksella (Janazahrukous) joko erillisellä hautausmaan yhteydessä olevalla alueella tai haudan vierellä.
Vainajan siunausrukous suoritetaan siis hautauspaikalla imaamin johdolla. Poikkeuksena muihin päivittäisiin rukouksiin, tämä rukous tapahtuu kokonaan seisaalla ollen. Rukous kestää 4-5 minuuttia. Tähän osallistuvat kaikki ne miespuoliset muslimit, jotka ovat sitä varten rituaalin mukaan peseytyneet. Rukous suoritetaan ulkosalla,
sääolosuhteet tai vuodenajat eivät vaikuta tähän.
Hautauspaikkakunta
Vainaja tulisi haudata kuolinpaikkakunnalle.21 Mikäli vainaja on surmattu, hautauksen tulee tapahtua kuolinpaikkakunnalle22 mahdollisimman lähelle surmaamispaikkaa.
Vainajan siirtäminen maasta toiseen
Islam ottaa kantaa vainajan siirtämiseen. Mikäli kuolinpaikkakunta on lähellä Mekkaa, Medinaa tai Jerusalemia, voidaan vainaja siirtää kotimaastaan näihin kaupunkeihin. Muuten hautauksen on tapahdut tava kuolinmaassa, ellei vainajan kotipaikka ole ollut jossakin naa purimaassa. Vainajan toivomuksestakaan huolimatta ei siirtoa pidä tehdä, mikäli siirto aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia.23 Perusteena tälle tulkinnalle on mm. se, että vainajan hautaaminen viivästyy ja
pitkittyy.
Arkun hautaan pano
Siunauksen jälkeen arkku lasketaan hautaan, jonka tulisi olla lähinnä itä-länsisuunnassa niin, että vainaja asetetaan siihen mahdollisuuksien mukaan kasvot Mekkaan päin, pääpuoli länteen. Hautaan laskuun ei kuulu mitään seremonioita.
Haudan peittäminen
Kun arkku (vainaja) on laskettu hautaan, luodaan hauta umpeen välittömästi. Hautajaisvieraiden velvollisuutena on osallistua haudan umpeen luomiseen. Hauta peitetään lopullisesti siten, että sen pinta on noin vaaksan mitan korkeudella maanpinnasta. Se saa olla sitä korkeampi, koska haudan päällä ei saa kävellä eikä sillä istua 24. Tämän tarkoituksena on estää hautojen tahaton tallaaminen. Hautausmaalla kävijät voivat siten varoa hautoja.
Uskonnolliset seremoniat
Muslimin hautaus loppuu haudan umpeen luomiseen.
(Suomessa hautaukseen liittyy (mm. tataarit) myös se, että kun hauta on luotu umpeen ja peitetty esimerkiksi havunoksilla, imaami lukee jakeita Koraanista. Joko imaami tai vainajan lähiomainen/ sukulainen voi pitää lyhyen muistopuheen. Lopuksi hautajaisvieraat hyvästelevät katellen vainajan paikalla olleet omaiset).
6. 6. Kukkaistervehdykset
Arkun tulee olla vaatimaton. Arkun päällä ei saa olla kukkia eikä mitään muutakaan koristelua. Islamiin ei kuulu kukkaistervehdysten esittäminen hautauksen yhteydessä 25. vastaavaa 26.
6. 7. Hautakivet ja haudan koristelu
Islamilaisen haudalle ei perinteisesti aseteta hautakiveä tai muuta vastaavaa 26.
Hauta voidaan kuitenkin merkitä kivillä tai puuaineksella.27 Erään hadithi’n mukaan on kehoitettu: "Merkitkää Osman Ibn Mazzaun hauta kivilohkareella".28 Tämän tarkoituksena on ensisijaisesti ollut se, etteivät hautausmaalla kävijät tallaisi hautaa ei se, että nimen omaan halutaan näyttää missä hänen hautansa sijaitsee. Hautakiveen tai muuhun vastaavaan ei pitäisi lisätä tekstiä. Sen lisäämistä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä pahana.
Hautakiven käyttö Suomessa
Suomessa ja länsimaissa on menettely seuraavanlainen: Noin vuoden kuluttua, kun maa on laskeutunut, tuodaan haudalle hautakivi, johon voidaan kaivertaa Koraanin säkeiden lisäksi vainajan nimi, syntymä ja kuolinajat ja mahdollisesti muuta tietoa kuten syntymä- ja kuolinpaikkakunnat sekä vainajan isän nimi. Suomessakaan ei islamilaisen hautaan ei välttämättä ole laitettava hautakiveä. Sen sijaan hautarekisteriä varten tulee hauta merkitä sopivalla tavalla.
Hautakivi ei saa olla suoraan itse haudan päällä. Haudan pää- ja jalkopäät merkitään.
Hauta useamman vainajan hautaamiseen
Islamin kannalta hauta on tarkoitettu vainajalle väliaikaiseksi tilaksi eli siksi aikaa kunnes lahoaminen on tapahtunut. Hautaa ei ole islamissa tarkoitettu yksittäisen vainajan osalta ikuiseksi29. Siten samaan hautaan voidaan ajan mittaan haudata useitakin muslimeja.
Jos haudankaivaja löytää luita uutta kaivaessaan, hänen on keskeytettävä työnsä ja siirrettävä luut sivuun uuden vainajan tieltä .30
Yleensä yhdessä haudassa on vain yksi vainaja. Käytännössä kuitenkin yhteen hautaan voidaan haudata vainajia jopa neljään kerrokseen.
Samaan hautaan voidaan islamin mukaan haudata sekä mies- että naispuolisia vainajia kuitenkin niin, että ensin voidaan haudata miespuolinen, sitten nainen 31.
6.8. Lasten hautaaminen
Lapset haudataan kuten aikuisetkin.
6.9. Uudelleen hautaus
Uudelleen hautausta ei hyväksytä paitsi pakottavasta syystä32.
Tällaisia syitä ovat mm.:
- vainaja on haudattu ilman asiaan kuuluvaa rukousta,
- vainaja on haudattu kasvot väärään suuntaan, ja suunnan muutos olisi myöhemmin mahdollinen,
- hauta on joutunut tulvasta tai muusta syystä veden alle.
Terveydenhoitoasetuksen 55/67 92§:n mukaan haudatun ruumiin siirtäminen vaati Suomessa lääninhallituksen luvan.
7. Luku: SUREMISEN MERKITYS
Maailmassa ei ole mitään ikuisesti elävää, vaan jokainen elävä olento kuolee kerran. Koraanissa (suura 21,jae 35) sanotaan: "Jokainen sielu on maistava kuoleman". Ihmisen kuollessa sielu ei katoa ikuisiksi ajoiksi, vaan se siirtyy kuoleman kautta tiettyyn paikkaan odottamaan tuomiopäivää.
Jälkeenjääneet lukevat Koraanin jakeita vainajan sielun puolesta.
Vainajan omaisten on oltava kärsivällisiä surun edessä. On sopima tonta ilmaista murhettaan huutaen ja ääneen valittaen. Tällainen tuottaa kärsimystä vainajan sielulle. Muslimin on alistuttava Jumalan tahdon edessä. Kärsivällisyys luetaan ansioksi.
Vierailu hautausmaalla
Vierailu hautausmaalla on tarkoitettu pääasiassa miespuolisille, mutta myös naispuoliset33 voivat vapaasti käydä siellä. Vierailun tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä kuolemasta ja Tuomiopäivästä. Tämän johdosta käynti muunuskoisten hautausmailla on sallittu 34. Hautausmaalla voi itkeä ja siten osoittaa Jumalalle heikkouttaan 35.
Koraanin lukeminen hautausmaalla
Osa ulamista pitää hyvänä, että Koraania luetaan hautausmaalla vainajien hyväksi.36 Eräät katsovat, ettei tällainen ole ainakaan pahaksi. Tärkeätä on, että vierailija kohdistaa tällaisen rukouksensa jonkin vainajan sielun hyväksi. Eräät ulamat eivät tätä hyväksy siksi, ettei asiasta ole Koraanissa mainintaa.
Suruaikaa ei suomalaisessa merkityksessä ole. Surupukua ei käytetä. Läheiset sukulaiset tai ystävät tukevat auttamalla omaisia käytännön asioissa.
Muslimien haudoilla ei sytytetä kynttilöitä .Kynttilöiden tuominen ja niiden sytyttäminen esimerkiksi jouluna islamilaisella hautausmaalla osoittaa sekä tietämättömyyttä että suurta tahdittomuutta sekä hautausmaata että siellä haudattuina olevia muslimeja kohtaan.
Osanotto omaisten suruun
Islamin mukaan osanotto vainajan omaisten ruun on hyvä asia, myös silloin, kun vainaja on ollut muunuskoinen. Kun muslimi ottaa osaa vastoinkäymisen aiheuttamaan ruun, hän tekee näin, koska odottaa Jumalan Tuomiopäivänä pukevan hänet kunniavaatteeseen37 Osanotto vainajan omaisille voidaa kohdistaa ennen hautaamista tai kolmen päivän aikana sen jälkeen (sydänsuru kestää 3 päivää). Osanotto ilmaistaan lyhyesti, sen tarkoituksena on auttaa omaisia surun kestämisessä ja sen voittamisessa.
8. Luku: MUUT ASIAT
Moskeijassa tapahtuvan rukoustilaisuuden yhteydessä ilmoitetaan kuolemantapauksista. Vainajan omaiset ilmoittavat kuolemasta sukulaisille ja ystäville. Minkäänlaiset kellonsoitot tai sielunmessut eivät tule kysymykseen. Kuolemasta voidaan ilmoittaa sanomalehdissä, jolloin ystävät saavat tiedon ja heillä on mahdollisuus osallistua hautaamiseen. Kuolinilmoituksessa ei käytetä symbolina ristiä, vaan puolikuuta ja viisisakaraista tähteä käytetään erottamaan muslimin hautausilmoitus muista.
8.1. Muistohetki
Hautaustapahtuman jälkeen siihen osallistuneet lähisukulaiset voivat kokoontua vainajan tai hänen läheisensä kotiin. Täällä voidaan vainajan sielulle lukea Koraania (useimmiten Jaa-siin-suura).
Osanoton ilmauksia esitetään ja on tavallista, että surun valittelun esittäjät kutsutaan surutaloon. Jollei vainajalla ollut omaisia, ei muistotilaisuutta järjestetä. Omaiset voivat myös esittää sanomalehdessä osanoton johdosta kiitokset tai lähettää kiitoskortteja. Vainajan omaiset lahjoittavat mahdollisuuksien mukaan varoja joko moskeijan rakentamiseen tai hyväntekeväisyyteen.
8.2. Muuta huomioitavaa
Islamin uskon tunnustajat pitävät kiinni islamin perinteistä ja määräyksistä_ Siksi on tärkeätä, että heidän toivomuksensa täytetään niin pitkälle kuin mahdollista. Muslimit Suomessa ovat sopeutuneet jossain määrin vallitsevin erilaisiin olosuhteisiin, mitä ei suinkaan tule käyttää hyödykseen ja siten estää heitä yleisesti soveltamasta uskontoaan vainajien käsittelyssä ja hautaustapahtumassa.
Kun muslimi kuolee Suomessa, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi vainajan omaiselle tai sen puuttuessa jollekin islamilaiselle yhteisölle, ellei omaisiin ole saatu yhteyttä. ' "asoiie,
Naispuolisten läsnäolo hautausmaalla
Eräiden uskonsuuntien mukaan naiset eivät yleensä saa olla läsnä hautaustapahtumassa. Suomessa on kaikilla naispuolisilla oikeus osallistua hautaamiseen. Tätä oikeutta ei voida rajoittaa 38 . Kaikilta hautaukseen osallistujilta edellytetään yleisesti, että he kykenevät hillitsemään surunsa hautauksen aikana.
Mitä voi tehdä vainajan hyväksi?"39
Muslimi voi tehdä mm. seuraavia asioita vainajan sielun hyväksi
- pyytää Jumalalta siunausta, rauhaa ja anteeksiantoa
- antaa köyhille almuja
- voi paastota, jolloin palkkio siitä menee vainajalle
- tekeepyhin vaellusmatkan vainajan hyväksi. Mikäli esim. äiti oli ennen kuolemaansa ilmoittanut tekevänsä pyhiinvaellusmatkan mutta se jäi tekemättä, on hänelle syntynyt siten velka. Tässä tilanteessa vainajan poika "maksaa" tämän velan tekemällä kyseisen matkan äitinsä puolesta. Asiasta on toinenkin tulkinta. Mikäli vainaja on eläessään aikonut tehdä pyhiinvaellusmatkan, mutta kuolema on sen estänyt, Jumala palkitsee tällaisen aikomuksen tehtynä pyhiinvaellus matkana.
- rukoilu isän ja /tai äidin sielulle
- Koraanin lukeminen. Sen lopuksi on sanottava, että on lukenut Koraania asianomaisen vainajan sielulle.
Hautauskustannusten taso
Hautaaminen ja siihen liittyvät asiat ja toimenpiteet on hoidettava vaatimattomasti 40. Ei ole oikein, että käytetään kalliita jalopuuarkkuja tai että hankitaan kalliita ja mittavia hautakiviä. Islamin mukaan ne varat jotka käytetään tällaiseen maalliseen tuhlaukseen pitäisi suunnata muslimien hyväksi kohdistettavaan hyväntekeväisyyteen ja
almujen antoon
Hautauskustannusten korvaaminen
Kelan lopetettua hautausavustuksen myöntämisen on lähinnä toimeentulotukea saavilla ja pakolaisilla mahdollisuus anoa välittömien hautauskustannusten korvaamista paikalliselta sosiaaliviranomaiselta.
9. Luku: ISLAMILAISIAYHTEISÖJÄ SUOMESSA
Suomessa toimivista islamilaisista yhteisöistä tai etnisten ryhmien edustajista saa tietoa Säätiöltämme, puhelin: (09)-645 750, 0400-505 529), 0400-505 937, fax (09)-881 1785.
Liite l. Hautausmaita, joille on Suomessa haudattu muslimeja.
Islamilaisia, lähinnä kunkin paikkakunnan tarpeisiin tarkoitettuja hautausmaita on Suomessa tällä hetkellä (1996) mm. seuraavilla paikkakunnilla.
Yleiset islamilaiset hautausmaat
- Kirkkonummen islamilainen hautausmaan osa (kortteli 19). Voidaan haudata kaikkia Suomessa, mutta lähinnä Etelä-Suomessa kuolleita muslimeja hautausohjesäännön mukaan. Maksullinen. Avattu helmikuussa 1996. Yhteystiedot: Suomen Islam-Keskus Säätiö, 0400- 505 529, 0400-505 937, fax (09) 881 1785.
Yksityiset islamilaiset hautausmaat
- Suomen Islam-seurakunnan Helsingin ja Turun hautausmaat on varattu ainoastaan seurakunnan jäsenille.
- Tampereen Islamilaisen seurakunnan hautausmaa, on varattu ainoastaan seurakunnan jäsenille.
Muut hautausmaat
Paikalliset hautausmaat, joille haudataan pääsääntöisesti vain paikkakunnalla kirjoilla olleita muslimeja.
- Järvenpää, erillinen islamilainen hautausmaan osa, maksullinen
- Kuopio, erillinen islamilaisten hautausmaan osa, maksullinen
- Oulu, 1993, muslimeja varten varattu oma alueensa, maksullinen.
- Pertunmaa, 1994, muslimeja vainajia varten varattu l hautarivi, maksullinen.
- Rovaniemi, erillinen islamilainen hautausmaan osa, maksullinen
- Tampere, erillinen islamilainen hautausmaan osa, maksullinen
- Turku/ Kärsämäki, 1993, rakenteilla, muutama vainaja jo haudattu, maksullinen.
- Espoon Kellonummi 1993, muutama vainaja haudattu. Ei erillistä islamilaista osaa, maksullinen.
Liite 2. Hautauslupatodistus
12-22-viikkoiselle sikiölle, josta ei kirjoiteta erikseen syntymä-ja kuolintodistuksia.
Menettely pemstuu Lääkintöhallituksen Oikeusopillisen toimiston muistioon
12.12.1990/ Dno 2789/373/83 sekä Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen 15.1.1991
|
Äidin sukunimi 41 |
Etunimi |
|
|
Henkilötunnus |
Kansalaisuus |
Sikiön syntymä-ja kuolinaika |
|
Sikiön hautaan siunaamiseen ja hautaamiseen ei ole esteitä |
Päiväys, allekirjoitus, nimen selvennys ja virkaasema
|
|
|
Hautaustapa,- aika ja kappeli () ruumis / 19 klo () tuhka / 19 klo
|
Seurakunta, hautausmaa ja hauta .............Kortteli /linja/ hauta ............ Vuodet/ m2/ syvyys
()sukuhauta () kertahauta |
|
|
Hautakirja haltija osoitteineen
|
Päiväys ja allekirjoitus |
|
|
Hautakujan sivu ym. |
|
|
|
|
|
|
1. (RHS) muslimien tulee aina profeetta Muhammadin nimen mainitessaan liittää lause: "Rauha hänen sielulleen".
3 Tämä velvollisuus ei koske naisia.
4 Almut voivat olla joko rahaa tai viljaa ja elintarvikkeita. Rahasumman surmus on sidottu eri viljalajien määrään.
5 Hadith = Profeetan lausuma, sunna = Profeetan esimerkki,elämäntapa.
6 Sheikki Sayyed Sabiq
7Sheikki Sayyed Sabiq
8 Uskonto ei tätä vaadi.
9 Islamin mukaan avioliitto on voimassa 4 kuukautta kymmenen päivää (idda) aviomiehen kuoleman jälkeen. (Mahdollinen raskaus-tilanne). Vaimon kuoleman jälkeen ei tällaista määräaikaa sovelleta.
10 Tätä sovelletaan ilman arkkua tapahtuvaan hautaukseen.
11Yusuf al-Qaradawi
12 Kangassuikaleiden käytön tarkoituksena on helpottaa vainajan hautaan asettamista. Ne pitävät vainajan "koossa". Sen jälkeen kun vainaja on jo haudassa, solmitut kangassuikaleet voidaan irroittaa. Mikäli vainaja haudataan arkussa, ei näitä tarvita ollenkaan.
13Soveltuu erityisesti arkkuhautaukseen.
14 Yusuf al-Qaradawi
15 Sheikki Sayyed Sabiq
16 Sheikki Sayyed Sabiq
17 Sheikld Sayyed Sabiq
18 "Hautaamisesta ao hautausmaa-alueella on useimmiten olemassa ev. lut. Seurakuntien oma hautausohjesääntönsä. Siinä tulisi huomioida tässä oppaassa esitetyt Islamilaisen hautaamiseen liittyvät seikat.Toimintaa islamilaisella hautausmaalla tai hautausmaan osalla säätelee oma kirjallinen hautausohjesääntönsä, joka tulee laatia hautausmaakohtaisestija ylläpitää tarpeellisin muutoksin. Suomen Islam-Keskus Säätiöltä saa tarvittaessa lisätietoa.
19 "Sheikld Sayyed Sabiq
20 Siunauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä islamin uskon mukaisia menoja, jotka liittyvät muslimin hautaamiseen.
21^Sheikki Sayyed Sabiq
22 Sheikld Sayyed Sabiq
23 Sheikki Sayyed Sabiq
21^Sheikki Sayyed Sabiq
22 Sheikld Sayyed Sabiq
23 Sheikki Sayyed Sabiq
24 Sheikki Sayyed Sabiq
25 SheikkiSayyedSabiq
26 SheikkiSayyedSabiq
26 Islamin mukaan hautaa ei tulisi merkitä Profeetta Muhammad (RHS) sanoi, että paras hauta on sellainen, jota kukaan ei huomaa. Aikojen kuluessa on hautojen merkitseminen muuttunut monella taholla tavaksi. Hautakiviä, jopa rakennelmia tapaa kuitenkin monissa maissa missä islam on valtauskontona, mm. Turkissa ja Egyptissä.
27 "Sheikki Sayyed Sabiq
28Sheikld Sayyed Sabiq
29 Sheikki Sayyed Sabiq
30 Sheikki Sayyed Sabiq
3 1 helkki Sayyed Sabiq
32 Sheikki Sayyed Sabiq
33 heikki Sayyed Sabiq
34 Sheikki Sayyed Sabiq
35 Sheikki Sayyed Sabiq
36 Sheikld Sayyed Sabiq
37 Sheikld Sayyed Sabiq
38 Sheikld Sayyed Sabiq
39 Sheikki Sayyed Sabiq
40 Sheikki Sayyed Sabiq
41 Mikäli lapsen isä on islamilainen, tulee hänen nimensä myös lisätä tähän todistukseen