KOHTI ISLAMIN YMMÄRTÄMISTÄ

DIN JA SHARI'A

Tähän mennessä olemme puhuneet käsitteestä Din eli usko. Nyt meidän on keskusteltava Profeetta Muhammedin Shari'asta. Mutta ensin meidän on selvitettävä, mitä eroa on käsitteillä Din ja Shari'a.

DIN JA SHARI'A KÄSITTEIDEN EROAVAISUUDET

Edellisissä luvuissa olemme sanoneet, että kaikki profeetat, jotka ilmaantuivat eri aikoina, julistivat islamia. Tämä on perustavaa laatua oleva tosiasia. He julistivat islamia, toisin sanoen he julistivat uskoa Jumalaan kaikkine ominaisuuksineen, uskoa Tuomiopäivään, uskoa profeettoihin ja Kirjoihin ja kehottivat ihmisiä elämään johdonmukaisesti tottelevaisuudessa ja alistumisessa Herralleen. Tästä muodostuu al-Din ja tämä oli yleistä kaikkien profeettojen opetuksissa.

Dinin lisäksi on olemassaShari'a eli yksityiskohtaiset määräykset käytöstavoista eli ohjeet jotka käsittävät palvelemisen muodot ja tavat, moraalikäsitteiden ja elämän normit, lait, jotka sallivat ja velvoittavat, jotka tuomitsevat oikean ja väärän välillä. Tähän sääntö lakiin on aikojen kuluessa tehty muutoksia, ja vaikka jokaisella profeetalla oli sama Din, hän toi mukanaan erilaisen Shari'an, joka soveltuisi hänen oman kansansa olosuhteisiin ja aikakauteen. Tämän tarkoituksena oli kehittää eri kansoja kaikkina aikoina korkeampaan sivistykseen ja parempaan moraalisuuteen. Tämä kehitysvaihe päättyi Muhammedin, viimeisen profeetan (rauha hänelle) tullessa. Hän toi mukanaan lopulliset määräykset, jotka oli tarkoitettu koko ihmiskunnalle kaikiksi tuleviksi ajoiksi. Din ei ole muuttunut millään tavoin, mutta nyt kaikki aikaisemmat Sahari'at kumoutuivat Muhammedin (rauha hänelle) tuoman täydellisen Shari'an vaikutuksesta. Tämä on aikojen alussa aloitetun valmennusvaiheen huippukohta ja päättyminen.

SHARI'AN LÄHTEET

Meillä on käytettävänämme pääasiassa kaksi lähdettä tutustuessamme Muhammedin (rauha hänelle) Sahri'an, nimittäin Koraani ja Hadith. Koraani on jumalallinen ilmoitus - joka ikinen sen sana on Allahilta. Hadith on kokoelma annettuja ohjeita tai muistelmia viimeisestä profeetasta sellaisina kuin ne ovat säilyneet niiden muistissa, jotka olivat olleet hänen seurassaan tai niiden, jotka olivat kuulleet näitä läsnäolleilta. Myöhemmin jumaluusoppineet tutkivat ja keräsivät niitä ja kokosivat ne kirjoiksi, joiden joukossa Malikin, Bukharin, Muslimin, Tirmizin, Abu Dawudin, Nasa'in ja Ibn Majan on todettu olevan aidoimmat ja alkuperäisimmät.

FIQH

Menneiden aikojen johtavat lainlaatijat ovat koonneet Koraanista ja Haditheistä johdetut, yksityiskohtaiset lait, jotka kattavat lukemattomat ongelmat, joita syntyy ihmisen elämän aikana. Täten muslimit saavat olla ikuisesti kiitollisia noille oppineille ja kaukonäköisille miehille, jotka omistivat elämänsä hallitakseen Koraanin ja Hadithin tehden kaikille muslimeille helpoksi jokapäiväisen elämänsä suunnittelemisen Shari'an vaatimusten mukaiseksi. Vain heidän ansiotaan on, että muslimit kaikkialla maailmassa voivat noudattaa Sahri'aa helposti, vaikka heidän tietonsa uskonnosta eivät olisikaan sellaiset, että he itse pystyisivät tulkitsemaan Koraania tai Hadithejä oikein ja alkuperäisessä merkityksessään.

Vaikka suuri joukko uskonnollisia johtajia alussa antautui tehtävään, vain neljä pääasiallista koulukuntaa on jäljellä. Nämä ovat (1):

  • 1. Fiqh-i-Hanafi: Tämä on Fiqh, jonka keräsi ja pani kokoon Abu Hanifa Mu'man bin Thabit apulaisinaan ja työtovereinaan Abu Yusuf Muhammad, Zufar ja muut, joilla kaikilla oli ansioinaan korkeat uskonnolliset tiedot. Tämä tunnetaan Hanafin Fiqh-koulukuntana.

  • 2. Fiqh-i-Maliki: Tämän Fiqhin kokosi Malik bin Anas Asbahi.

  • 3. Fiqh-i-Shafi'i: Muhammed bin Idriis al-Shafi'in perustama.

  • 4. Fiqh-i-Hanbali: Ahmad bin Hanbalin perustama.

Kaikki nämä saivat lopullisen muotonsa kahdensadan vuoden kuluessa Profeetan ajoista. Näiden koulukuntien väliset eroavaisuudet eivät ole muuta kuin luonnollinen seuraus siitä, että totuus on monisärmäinen. Kun eri henkilöt ryhtyvät tulkitsemaan jotakin tiettyä tapahtumaa, he päätyvät omien tietojensa mukaisiin selityksiin. Luotettavuutta nämä koulukunnat saavat kunkin perustajan moitteettomasta rehellisyydestä ja heidän käyttämiensä menetelmien luotettavuudesta. Tästä syystä kaikki muslimit, mihin koulukuntaan he sitten kuuluvatkin, pitävät kaikkia neljää koulukuntaa oikeina ja tosina. Vaikka näiden neljän Fiqh-koulukunnan luotettavuutta pidetäänkin kiistämättömänä, ihminen voi elämässään noudattaa vain yhtä niistä. On kuitenkin olemassa Ahl-i-Hadith -ryhmä, joka uskoo, että oppia saaneiden tulisi lähestyä Koraania ja Hadithia suoraan saadakseen johdatusta ja että sellaisten, jotka eivät ole yhtä oppineita, tulisi seurata sitä, minkä he missäkin asiassa valitsevat (2).

TASAWWUF

Fiqh käsittelee näkyvää ja havaittavaa käytöstä, velvollisuuden suorittamista kirjaimellisesti. Sitä mikä koskee käyttäytymisen henkeä, kutsutaan nimellä Tasawwuf. Kun esimerkiksi luemme rukouksemme, Fiqh arvioi sitä, miten täytämme ulkonaiset vaatimukset, kuten pesut, kasvojen kääntäminen Kaabaa kohti, ajankohdan ja raka'an lukumäärän, kun taas Tasawwuf arvioi rukouksemme osoittamamme keskittymisen, hartauden, sielujemme puhdistumisen perusteella ja sen mukaan, millainen vaikutus rukouksilla on moraaliimme ja tapoihimme. Täten todellinen islamilainen Tasawwuf on tottelevaisuuden ja vilpittömyyden mitta, kun taas Fiqh  valvoo, että suoritamme käskyt viimeistä yksityiskohtaa myöten. Ibadat, josta puuttuu henki, vaikka se muuten onkin menettelytavaltaan oikea, on kuin

Ihminen, joka on viehättävä ulkonäöltään, mutta vajavainen luonteeltaan ja Ibadat joka on täynnä henkeä, mutta puutteellinen suoritustavaltaan, on kuin luonteeltaan jalo ihminen, mutta ulkonäöltään ruma.

Yllä oleva esimerkki selvittää Fiqh in ja Tasawwuf in välisen suhteen. Mutta onnettomuudekseen muslimit, samalla kun heidän tietonsa ja luonteensa aikojen kuluessa laskivat, omaksuivat silloin vallinneet harhaanjohtavat filosofiat, osallistuivat niihin ja lisäilivät niiden turmeltuneita opinkappaleita islamiin.

He saastuttivat islamin Tasawwuf in puhtaan lähteen järjettömyyksillä, joita ei paraskaan mielikuvitus voinut pitää oikeutettuina Koraanin ja Hadithin pohjalta. Ajan mittaan ilmaantui joukko muslimeja, jotka julistivat olevansa vastaanottamattomia Shari'an vaatimuksille ja sen yläpuolella. Nämä ihmiset eivät tiedä mitään islamista, sillä islam ei voi hyväksyä Tasawwufia, joka irrottautuu Sahri'asta ja sallii itselleen vapauksia sen suhteen. Kenelläkään sufilla ei ole oikeutta ylittää Shari'an rajoja tai suhtautua kevyesti tärkeimpiin velvollisuuksiin (Fara'iz) kuten päivittäiset rukoukset, paasto, zakat ja hajj.Tasawwuf ei ole todelliselta olemukseltaan mitään muuta kuin Allahiin ja Muhammediin (rauha hänelle).  Kohdistuvaa kiihkeätä rakkautta ja sellainen rakkaus vaatii Jumalan Kirjaan ja Hänen Profeettansa sunnan sisältyvien määräysten tunnontarkkaa tottelemista. Jokainen, joka poikkeaa näistä Jumalan käskyistä, on väärässä väittäessään rakastavansa Allahin ja Hänen Profeettaansa.

Takaisin ylös

SELITYKSET

1. Kunkin fiqhin tausta ja nykyinen asema on seuraava:
Abu Hanifa Nu'man bin Thabit syntyi vuonnna 80 A.H.(699 jKr.) ja kuoli vuonna 150 A.H. (767 jKr.) Tällä Fiqhillä on maailmassa n. 340 milj. seuraajaa, jotka asuvat pääasiassa Turkissa, Afganistanissa, Transjordanisassa, Pakistanissa, Indokiinassa, Kiinassa ja entisissä Neuvostoliiton maissa.
Malik bin Anas Asbahi syntyi v.93 A.H. (714 jKr.) ja kuoli v. 179 A.H.(798 jKr.) Tällä Fiqhillä on n. 45 milj. seuraajaa etupäässä Marokossa, Algeriassa, Tunisiassa, Sudanissa, Kuwaitissa ja Bahrainissa.
Muhammad bin Idrees al-Shafi'i syntyi v. 150 A.H. (767 jKr.) ja kuoli v. 240 A.H. (854 jKr.) Hänellä on n. 100 milj. seuraajaa etupäässä Palestiinassa, Libanonissa, Egyptissä, Irakissa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä ja Indonesiassa.
Ahmed bin Hanbal syntyi v. 164 A.H. (780 jKr.) ja kuoli v. 241 A.H. (855 jKr.) Tällä Fiqhillä on n. 30 milj. seuraajaa etupäässä Saudi-Arabiassa, Libanonissa ja Syyriassa. Takaisin

2. Toinen suurehko koulukunta on Shi'ah, joka on kehittänyt oman Fiqhinsä. -Toimittaja Takaisin

Takaisin ylös