Fiqh-as-Sunnah

Adhan on kutsu, joka tietyin sanoin ilmoittaa muille rukousajan alkaneen. Se on koollekutsu seurakunnalle ja yksi islamin ilmenemismuodoista. Se on pakollinen tai ainakin suuresti suositeltava. Al-Qurtubi ja muut ovat sanoneet, että adhan, vaikka siinä onkin vain vähän sanoja, kattaa kaiken uskossa olennaisen. Se alkaa Allahin suuruuden julistamisella, muistuttaen Hänen olemassaolostaan ja täydellisyydestään. Se mainitsee Hänen ykseytensä ja kieltää monijumalaisuuden, ja se kertoo Muhammedin (SAAS) sanansaattajuudesta. Se kutsuu tottelevaisuuden tekoihin todistaessaan Muhammedin (SAAS) lähettilään ominaisuudesta, ja ikuisesti pysyvään menestykseen, viitaten Allahin luo paluuseen. Sitten painottaakseen tiettyjä jo mainittuja asioita, se toistaa ne.

Monet hadithit kuvailevat adhanin hyviä seuraamuksia ja sen palkkiota sille, joka sen esittää. Niitä ovat muun muassa seuraavat hadithit:

Abu Huraira kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Jos ihmiset tietäisivät mitä adhaniin sisältyy ja mitä etummainen rivi rukouksessa merkitsee (palkkioltaan) ja että he eivät saisi niitä muutoin kuin vetämällä arpaa, he vetäisivät arpaa. Jos he tietäisivät, mikä palkkio on keskipäivän rukouksen rukoilemisessa varhain sen alettua, he kiirehtisivät siihen kilpaa. Ja jos he tietäisivät, mikä palkkio on ilta- ja aamurukousten rukoilemisessa seurakunnassa, he tulisivat sinne vaikka ryömien." (Kertoneet al-Bukhari ja muita.)

Muawiyya kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Rukoukseen kutsujilla tulee olemaan pisimmät kaulat kaikista Ylösnousemuksen päivänä." (Kertoneet Ahmad, Muslim, ja Ibn Maja.)

Al-Barra ibn Aazib kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Allah ja Hänen enkelinsä rukoilevat niille, jotka ovat etummaisissa riveissä. Ja rukoukseen kutsujalle annetaan anteeksi, sillä niin kauas kuin hänen äänensä kantaa ja kaikki, jotka hänet kuulevat, vahvistavat hänen sanomansa. Hän tulee saamaan saman palkkion kuin ne, jotka rukoilevat hänen kanssaan." Tämän hadithin ovat kertoneet Ahmad ja an-Nasai. Al-Munzhiri sanoo sen ketjun olevan hyvä.

Abu ad-Darda kertoi kuulleensa profeetan (SAAS) sanoneen: "Jos kolme ihmistä ei esitä adhania ja valmista rukousta keskenään, Saatana saa heistä yliotteen." (Kertonut Ahmad.)

Abu Huraira kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Imaami on takausmies ja rukoukseen kutsuja on luottamustehtävän haltija. Oi Allah, johdata imaamia ja anna anteeksi rukoukseen kutsujalle."

Uqbah ibn Aamar sanoi kuulleensa profeetan (SAAS) sanoneen: "Teidän Herranne, olkoon Hän Ylistetty, hämmästyy ja (on mielissään) hänestä, joka kaitsee lampaitaan laitumella, menee sitten vuorelle esittämään rukouskutsun ja rukoilee. Allah, Ylistetty, sanoo: Katsokaa orjaani tuolla, joka esittää rukouskutsun ja suorittaa rukouksensa Minun pelostani. Olen antanut anteeksi orjalleni ja sallinut hänen astua Paratiisiin."(Kertoneet Ahmad, Abu Dawud ja anNasai.)

Adhanista tehtiin osa shariaa ensimmäisenä vuonna Medinaan muuton jälkeen. Hadithit kertovat siitä, mikä johti sen määräämiseen.

Nafa kertoi Ibn Umarin sanoneen: "Muslimit kokoontuivat yhteen ja laskeskelivat rukousaikaa, eikä kukaan kutsunut heitä koolle. He puhuivat siitä eräänä päivänä. Jotkut sanoivat: Meillä pitäisi olla kello kuten kristityillä. Toiset sanoivat: Meillä pitäisi olla torvi kuten juutalaisilla. Umar ehdotti: Miksi ei joku meistä ryhtyisi kutsumaan toisia rukoukseen? Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi: Nouse seisomaan, Bilal, ja esitä rukouskutsu." (Kertoneet Ahmad ja al-Bukhari.)

Abdullah ibn (Zaid ibn) Abd Rabbih kertoi: "Kun profeetta ajatteli kellon käyttämistä kutsumaan ihmisiä rukoukseen, hän ei pitänyt siitä, koska se muistutti kristittyjen tapaa. Kun olin nukkumassa, eräs mies tuli luokseni pidellen kelloa. Sanoin hänelle: Oi Allahin orja, etkö myisi tuota kelloa minulle? Hän sanoi: Mitä tekisit sillä? Minä vastasin: Kutsuisin sillä ihmisiä rukoukseen. Hän sanoi: Sallitko minun neuvoa sinulle jotakin parempaa kuin se? Minä sanoin: Totta kai. Hän sanoi: Sinun tulee sanoa: Allahu akbar, Allahu akbar, Allahu akbar, Allahu akbar. Ashhadu alla ilaaha illal-lah, ashhadu alla ilaaha illallah, Ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah, ashhadu anna Muhammadar-Rasuul-lal-lah. Hajjaa alas-salaah, hajjaa alas-salaah. Hajjaa alal-falaah, hajjaa alal-falaah. Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah. Sitten hän meni vähän kauemmas ja sanoi: Kun nousette seisomaan rukousta varten, sano: Allahu akbar, Allahu akbar. Ashhadu alla ilaaha illal-lah, Ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah Hajjaa alas-salaah, hajja alal-falaah. Qad qaamatis-salaah, qad qaamatis-salaah. Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah. Kun aamu koitti, menin Allahin lähettilään (SAAS) luo kertomaan, mitä olin nähnyt. Hän sanoi: Sinun unesi on tosi, jos Allah tahtoo. Mene Bilalin luo ja kerro hänelle, mitä näit, ja pyydä häntä esittämään rukouskutsu, sillä hänellä on paras ääni teistä. Menin Bilalin luo ja kerroin hänelle, mitä hänen oli tehtävä, ja hän esitti rukouskutsun. Umar oli talossaan, kun hän kuuli sen. Hän tuli ulos viitassaan sanoen: Kautta Hänen, joka sinut on kasvattanut totuuteen, näin saman kuin hän näki. Profeetta (SAAS) sanoi: Ylistys olkoon Allahille." Hadithin ovat kertoneet Ahmad, Abu Dawud, Ibn Maja, Ibn Khuzaima ja at-Tirmidhi, joka sanoi sen olevan hasan sahih.

On kolme tapaa esittää adhan:

-1- Sanoa kolme takbiria aluksi ja sanoa muut lauseet kahdesti, ilman toistamista, paitsi viimeinen lausahdus la ilaaha illa-laah. Näin adhan koostuisi viidestätoista lauseesta, kuten edeltävässä Abdullahin hadithissa.

-2- Sanoa neljä takbiria ja sitten toistaa ashhadu an la ilaaha illal-lah kahdesti, ja ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah kahdesti, hiljaisemmalla äänellä, ja sitten toistaa sama kovemmalla äänellä. Abu Mahzhura kertoi profeetan (SAAS) opettaneen hänelle yhdeksäntoista lauseen adhanin. Tämän hadithin on kertonut "viiden luotettavan kertojan ryhmä". At-Tirmidhi sanoi sen olevan hasan sahih.

-3- Sanoa kaksi takbiria ja toistaa "todistuslauseet", jolloin lauseita on yhteensä seitsemäntoista. Muslim kertoo Abu Mahzhurahin sanoneen, että profeetta (SAAS) opetti hänelle seuraavan adhanin: Allahu akbar, Allahu akbar. Ashhadu alla ilaaha illal-lah, ashhadu alla ilaaha illal-lah. Ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah, ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah. Sitten toista ashhadu alla ilaaha illal-lah (kahdesti), ashhadu anna Muhammad ar-Rasuul-lal-lah (kahdesti), hajjaa alas-salaah (kahdesti), hajjaa alal-falaah (kahdesti). Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah. "

Kuuluu shariaan, että rukoukseen kutsuja sanoo: "as-salaatu khairun min an-naum (rukous on parempi kuin uni) aamun adhanissa. Abu Mahzhurah pyysi profeettaa (SAAS) opettamaan hänelle adhanin, ja hän kertoi hänelle: "Jos on kyseessä aamun adhan, sano: as-salaatu khairun min an-naum, as-salaatu khairun min annaum. Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah." (Kertoneet Ahmad ja Abu Dawud. ) Näin sanotaan vain aamurukouksen adhanissa.

On kolme tapaa esittää iqama:

-1- Sanoa ensimmäinen takbir neljä kertaa ja kaikki muu kahdesti, paitsi viimeinen lause la ilaaha illal-lah. Abu Mahzhura sanoi profeetan (SAAS) opettaneen hänelle seitsemäntoista lauseen iqaman: Allahu akbar (4 kertaa), ashhadu alla ilaaha illal-lah (kahdesti), ashhadu anna Muhammad arRasuul-lal-lah (kahdesti), hajjaa alas-salaah (kahdesti), hajjaa alal-falaah (kahdesti), qad qaamatis-salaah (kahdesti), Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah. Tämän on kertonut "viisi kertojaa". At-Tirmidhin mukaan se on sahih

-2- Sanoa alku- ja lopputakbir sekä lause qad qaamatus-salah kahdesti. Kaikki muu sanotaan kerran, josta tulee yhteensä yksitoista lausetta. Tämä perustuu edellä olleeseen Abdullah ibn Zaidin hadithiin: Kun nousette rukoilemaan, sano "Allahu akbar, Allahu akbar. Ashhadu alla ilaaha illal-lah, ashhadu anna Muhammad ar-RasuulAllah. Hajjaa alas-salaah, hajjaa alal-falaah. Qad qaamat-issalaah, qad qaamatis-salaah. Allahu akbar, Allahu akbar. La ilaaha illal-lah.

-3- Sama kuin edellä, mutta Qad qaamatus-salaah sanotaan vain kerran, jolloin lauseita on yhteensä kymmenen. Imaami Malik valitsi tämän tavan, koska havaitsi medinalaisten käyttäneen sitä. Mutta Ibn al-Qayyim sanoo: "Ei ole todisteita siitä, että Allahin lähettiläs (SAAS) olisi koskaan sanonut vain kerran Qad qaamatus-salaah". Ibn Abdul-Barrin näkemys oli: "Kaikissa tapauksissa se sanotaan kahdesti."

On suositeltavaa, että joka kuuntelee adhania, toistaa sitä sen huutajan mukana, paitsi kun sanotaan kahdesti lauseet hajjaa alas-salaah, hajjaa alal-falaah phrases, joiden jälkeen hänen tulee sanoa La haula wa la quwata illa billah (ei ole muuta voimaa tai mahtia kuin Allah).

An-Nawawin mukaan: "Kumppaniemme mielestä on suositeltavaa, että kuulija toistaa (rukoukseen) kutsujan sanat, paitsi hänen tullessaan kahden edeltävän lauseen kohdalle, sillä tämä osoittaa hänen hyväksyntänsä sille, mitä kutsuja sanoo. Mainitut kaksi lausetta ovat kutsuja rukoukseen, ja vain rukoukseen kutsujalle on sopivaa sanoa ne. Kuitenkin kuulijan on hyvä sanoa jotakin, kuten La haula wa la quwatah illa billah. Kahdessa Abu Musa al-Asharin Sahihissa vahvistetaan profeetan (SAAS) sanoneen: La haula wa la quwata illa billah on yksi aarre Paratiisin aarteiden joukosta. Kumppanimme sanovat, että rukouskutsun toistaminen on suositeltavaa jokaiselle, joka kuulee sen, olipa hän puhdas tai epäpuhdas, sukupuolisen epäpuhtauden tai kuukautisten tilassa jne, sillä se on Allahin muistamista ja kaikkien, jotka voivat, tulisi tehdä sitä. Niitä, jotka eivät voi sitä tehdä, ovat rukoilevat ja luonnollisia tarpeitaan tai aviollista kanssakäymistä suorittavat. Jos henkilö on lukemassa Koraania tai muistelemassa Allahia (tekemässä dhikriä), opiskelemassa tms, hän voi keskeyttää sen, mitä on tekemässä, toistaakseen rukouskutsua. Sitten hän voi palata sen pariin, mitä oli tekemässä, jos haluaa, tai hän voi rukoilla vapaaehtoisen tai pakollisen rukouksen." Ash-Shafi sanoo: "Henkilön ei tulisi toistaa samanaikaisesti sitä, mitä rukoukseen kutsuja sanoo, vaan hänen lopetettuaan toistaa sen, mitä hän sanoi." Al-Mughnissa sanotaan: "Jos henkilö astuu moskeijaan ja kuulee adhanin, on parasta odottaa, että kutsuja lopettaa kutsunsa, ennen kuin hän aloittaa sen toistamisen." Tällä tavoin hän saa osalleen molemmat hyvät teot. Jos hän ei toista rukouskutsua sen jälkeen, vaan aloittaa rukouksen, ei siinä ole moitittavaa. Tämä on se, mitä Ahmad sanoo aiheesta." Muslimin tulisi rukoilla profeetan (SAAS) puolesta, kun rukouskutsu on esitetty millä tahansa edellä kerrotuista tavoista, ja pyytää Allahia suomaan hänelle wasilah’n paikka. Abdullah ibn Amr kertoi Allahin lähettilään (SAAS) sanoneen: "Jos kuulette rukouskutsun , toistakaa se perässä. Sitten rukoilkaa minun puolestani, sillä joka tekee yhden pyyntörukouksen minun puolestani, sille Allah tekee kymmenen. Sitten pyytäkää Allahia suomaan minulle wasilah. Se on paikka Paratiisissa, joka on varattu orjalle Allahin orjien joukosta. Toivon olevani tuo orja, ja jokaiselle, joka pyytää Allahia suomaan minulle wasilah’n paikan, minun on sallittu olla välittäjänä." (Kertonut Muslim.) Jabir kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Hänelle, joka sanoo kuultuaan rukouskutsun: Oi Allah, tämän täydellisen kutsun ja rukousten Herra, suo Muhammedille wasilah, parhain paikka ja nosta hänet kunnioitettavaan asemaan, jonka olet hänelle luvannut, tulee minun välittämiseni hänen puolestaan sallituksi Tuomiopäivänä." (Kertonut al-Bukhari.)

Adhanin jälkeen henkilön tulisi tehdä henkilökohtaisia pyyntörukouksia, sillä se on aika, jolloin ne todennäköisimmin hyväksytään. Anas kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Pyyntöä adhanin ja iqaman välillä ei torjuta."

Mitä tämän kertomuksen aitouteen tulee, sen ovat kertoneet Abu Dawud, an-Nasai ja at-Tirmidhi, joka sanoi sen olevan hasan sahih ja lisäsi "He kysyivät: Mitä meidän tulisi sanoa, oi Allahin lähettiläs (SAAS)? Hän vastasi: Pyytäkää Allahilta anteeksiantoa ja hyvää tässä maailmassa ja tuonpuoleisessä." Abdullah ibn Amr kertoi erään miehen sanoneen: "Oi Allahin lähettiläs, rukoukseen kutsujat saavat enemmän hyviä tekoja kuin me. Hän sanoi: Sanokaa mitä he sanovat, ja kun he lopettavat, pyytäkää ja teille annetaan." (Kertonut Abu Dawud ja sen ketju on sahih.)

Samasta aiheesta kertoi Umm Salama: "Profeetta (SAAS) opetti minua sanomaan auringonlaskun rukouksen jälkeen: Oi Allah, tämä on Sinun yösi alku ja Sinun päiväsi loppu. Olen rukoillut Sinua, joten anna minulle anteeksi."

On suositeltavaa, että se, joka kuulee iqaman, toistaa sen sanat, paitsi kun sanotaan Qad qaamatus-salaah, jolloin hänen tulisi sanoa "Allah perustaa sen ja tekee siitä ikuisen." Jotkut seuralaisista kertoivat, että Bilalin sanoessa tätä lausetta profeetta (SAAS) sanoi: "Allah perustaa sen ja tekee siitä ikuisen."

On suositeltavaa, että hän täyttää seuraavat ehdot:

-1- On välttämätöntä, että hän esittää adhanin Allahin vuoksi eikä palkan edestä. Uthman ibn Abu al-Aas pyysi Allahin lähettilästä (SAAS) nimittämään hänet kansansa imaamiksi. Hän vastasi: "Sinä olet heidän imaaminsa. Varo heikkoja heidän joukostaan, ja nimitä sellainen rukoukseen kutsuja, joka ei ota palkkaa adhanistaan.

Tämän hadithin kertoivat Abu Dawud, an-Nasai, Ibn Maja ja at-Tirmidhi, vähän eri sanoilla, ja hän sanoi sen olevan hasan. Hän myös sanoi oppineiden olevan yhtä mieltä siitä ja että he inhosivat nähdä kutsujan ottavan palkkaa adhanista.

-2- Hänen tulisi olla puhdas pienistä ja suurista epäpuhtauksista. Al-Muhajir ibn Qanfazh kertoi profeetan (SAAS) sanoneen hänelle: "Mikään ei estänyt minua vastaamaan (sinun tervehdykseesi) paitsi se, että en pidä Allahin mainitsemisesta, kun en ole puhdas. Tämä kertomus tulee seuraavilta: Ahmad, Abu Dawud, an-Nasai, Ibn Maja ja Ibn Khuzaima. Viimeksi mainittu sanoo sen olevan sahih.

Shafilaisten mukaan kutsun esittäminen, kun henkilö ei ole puhtauden tilassa, on sallittua joskaan ei pidettyä. Ahmadin, hanafilaisten ja muiden mukaan se on sallittua eikä paheksuttua.

-3- Hänen tulisi seistä kasvot qiblaan (Kaaban suuntaan) päin. Ibn al-Munzhir sanoi: "On yksimielisyys siitä, että on sunna kutsujan seistä, sillä siten hänet voidaan kuulla pitkän matkan päähän. Hänen tulisi seistä kasvot qiblaan (Kaaban suuntaan) käännettynä. Jos hän kääntyy poispäin qiblasta, adhan on käypä, mutta teko on paheksuttu.

-4- Hänen tulee kääntää päänsä, kaulansa ja rintansa oikealle sanoessaan "Hajjaa alas-salaah" ja vasemmalle sanoessaan "Hajjaa alalfalaah." An-Nawasi sanoo: "Se on autenttisin tapa."

Abu Juhaifa kertoi: "Bilal esitti adhanin ja näin hänen suunsa liikkuvan tältä puolelta tuolle puolelle hänen sanoessaan "Hajjaa alas-salaah" ja "Hajjaa alal-falaah." (Kertoneet Ahmad, al-Bukhari ja Muslim.)

Al-Baihaqin mukaan tätä kääntymistä ei ole dokumentoitu pitävien ketjujen avulla. Al-Mughnissa todetaan Ahmadin sanoneen, että kutsujan ei pidä kääntyä vasemmalle tai oikealle, ellei hän ole minareetin huipulla, jotta ihmiset molemmilla puolilla kuulisivat hänet.

-5- Hänen tulisi työntää etusormet korviinsa. Tästä tavasta Bilal sanoi: "Laitan etusormet korviini ja teen adhanin." (Kertoneet Abu Dawud ja Ibn Hibban.)

At-Tirmidhi sanoo: "Oppineet suosittelevat, että kutsujat laittavat etusormet korviinsa esittäessään adhanin."

-6- Hänen tulisi korottaa ääntään kutsua varten, vaikka hän olisi yksin erämaassa. Abdullah ibn Abdurahman kuuli isältään Abu Said al-Khudrin sanoneen hänelle: Näen, että rakastatte lampaita ja autiomaata. Jos olette lampaidenne kanssa autiomaassa, korottakaa ääntänne huutaessanne rukouskutsun, sillä kaikki jinnit, ihmiset tai mitkä tahansa kuulomatkan päässä ovat todistajianne Ylösnousemuksen päivänä… kuulin Allahin lähettilään (SAAS) sanovan niin." (Kertoneet Ahmad, al-Bukhari, an-Nasai ja Ibn Maja.)

-7- Hänen tulisi pitää tauko kunkin lauseen välillä adhanissa ja olla nopea esittäessään iqaman. On monia kertomuksia, jotka sanovat tämän olevan suositeltavaa.

-8- Hänen ei tule puhua iqaman aikana. Jotkut oppineista eivät pidä siitäkään, että hän puhuisi adhanin aikana, vaikka al-Hasan, Ata ja Qatada sallivat sen. Abu Dawud sanoo: "Kysyin Ahmadilta: Saako mies puhua adhaninsa aikana? Hän sanoi: Kyllä. Saako hän puhua iqaman aikana? Hän sanoi: Ei, ja se on siksi, että se on suositeltavaa esittää nopeasti."

Adhan on tehtävä täsmälleen rukousajan alkaessa, paitsi aamurukouksessa, jolloin se voidaan esittää ennen aamunsarastusta (edellyttäen, että ihmiset pystyvät tekemään eron varhaisen adhanin ja oikea-aikaisen adhanin välillä). Abdullah ibn Umar kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "Bilal tekee adhanin yöllä, joten syökää ja juokaa, kunnes kuulette Ibn Umm Maktumin adhanin." (Kertoneet al-Bukhari ja Muslim.) Viisaus sen takana, että aamun adhan on sallittua esittää vähän aikaisemmin, ilmenee Ahmadin ja muiden Ibn Masuudissa kerrotuista haditheista, kuten: "Kenenkään teistä ei tulisi antaa Bilalin adhanin estää teitä nauttimasta varhaisaamiaista, sillä hänen adhaninsa on niille, jotka rukoilevat, jotta he lopettaisivat ja niille, jotka nukkuvat, jotta he heräisivät." Mutta Bilal esitti adhaninsa täsmälleen samoin kuin tavanomaisen adhaninkin. At-Tahawi ja an-Nasai kertovat, että aikaero Bilalin ja Ibn Umm Maktumin adhanin välillä oli se aika, joka kesti yhden laskeutua minareetista alas ja toisten kiivetä ylös. Olisi varattava tarpeeksi aikaa adhanin ja iqaman välille, jotta ihmiset voivat valmistautua rukoukseen ja ehtivät moskeijaan. Hadith, joka kertoo aikavälistä, on heikko. Al-Bukharilla on kappale nimeltä "Kuinka kauan aikaa on adhanin ja Iqaman välillä?", mutta sille ei ole vahvistettu mitään tarkkaa aikaa. Ibn Batal sanoi: "Ei ole annettu aikarajaa, paitsi ajan alkamisesta siihen, kun ihmiset kokoontuvat moskeijaan." Jabir ibn Sumra sanoi: "Profeetan (SAAS) rukoukseen kutsujat esittivät adhanin ja sitten odottivat vähän aikaa, esittäen iqaman vasta sitten, kun näkivät profeetan (SAAS) saapuvan (rukouspaikalle)." (Kertoneet Ahmad, Muslim, Abu Dawud ja at-Tirmidhi.)

Näin on siksi, että rukoukseen kutsujalla on etuoikeus tehdä iqama. Ash-Shaifi sanoo: "Jos mies esitti adhanin, hänen tulisi jatkaa iqamalla." Tästä at-Tirmidhi sanoo: "Useimmat oppineista ovat tätä mieltä."

Malik toteaa al-Muwattassa: "En ole kuullut mitään siitä ajankohdasta, jolloin tulisi nousta rukoilemaan. Olen nähnyt joidenkin ihmisten vitkastelevan ja toisten olevan nopeita." Ibn al-Munzhir kertoi, että Anasilla oli tapana seistä, kun sanottiin Qad qaamatus-salaah.

Ei ole sallittua jättää kutsua noudattamatta tai lähteä moskeijasta, kun se on esitetty, ellei siihen ole jotakin syytä tai henkilöllä on aikomus palata ennen rukousta. Abu Huraira kertoi profeetan (SAAS) sanoneen heille: "Jos joku teistä on moskeijassa ja kutsu on esitetty, hänen ei tulisi lähteä moskeijasta ennen rukoilemista." (Kertonut Ahmad ja sen ketju on sahih.) On myös kerrottu Abu Hurairan sanoneen miehestä, joka lähti moskeijasta, kun kutsu oli esitetty: "Tuo mies jätti tottelematta Abu al-Qasimia (profeettaa, SAAS)". Tämän ovat kertoneet Muslim ja muita. Muazh at-Jahni kertoi profeetan (SAAS) sanoneen: "On äärimmäistä välinpitämättömyyttä ja merkki epäuskosta ja tekopyhyydestä, että se, joka kuulee Allahin kutsun pelastukseen, ei vastaa siihen. (Kertoneet Ahmad ja at-Tabarani.)

Kommenttina tähän at-Tirmidhi sanoo: "Useammalta kuin yhdeltä seuralaiselta on kuultu, että sille, joka kuulee kutsun eikä vastaa siihen, ei ole rukousta. Jotkut sanoivat, että se on ankarin määräys, joka osoittaa, että ei ole puolustusta sille, joka ei osallistu yhteisrukoukseen ilman pätevää syytä."

Henkilö, joka nukkuu rukousajan ohi tai unohtaa rukouksen, voi tehdä adhanin ja iqaman sitten, kun haluaa rukoilla. Eräässä Abu Dawudin kertomuksessa sanotaan, että kun profeetta (SAAS) ja hänen seuralaisensa nukkuivat aamurukouksen yli, hän määräsi Bilalin esittämään adhanin ja iqaman rukousta varten. Jos henkilöltä on jäänyt pois useampi rukous, on suositeltavaa esittää yksi adhan aluksi ja iqama kutakin rukousta varten. Al-Athram sanoo: "Kuulin Abu Abdullahilta (Ahmadilta) kysyttävän, mitä sellaisen tulisi tehdä, jolta on jäänyt rukous tekemättä, adhanin suhteen. Hän mainitsi Hushaimin hadithin Abu az-Zubairilta, …että epäjumalanpalvojat pidättelivät profeettaa (SAAS) tekemästä neljää rukoustaan Klaanien taistelun aikana. Kun osa yöstä oli kulunut, hän käski Bilalia esittämään adhanin ja iqaman, ja he rukoilivat iltapäivän, auringonlaskun ja iltarukoukset perätysten, iqaman seuratessa kutakin niistä.

Ibn Umar sanoi: "Naisille ei ole adhania tai iqamaa." (Kertonut al-Baihaqi ja sen ketju on sahih.) Tämän mielipiteen jakoivat Anas, al-Hassan, Ibn Sirin, an-Nakhai, al-Thauri, Malik, Abu Thaur ja henkilöt, jotka ovat suorittaneet "lainopillista päättelyä." Ash-Shaifi, Ishaq ja Ahmad sanoivat, että jos he esittivät iqaman ja adhanin, ei siinä ollut ongelmaa. Aishan kerrotaan sanoneen, että hän teki adhanin ja iqaman ja johti naisia rukouksessa, seisten keskellä riviä. (Kertonut al-Baihaqi.)

Al-Mughnin kirjoittaja toteaa: "Jos joku tulee moskeijaan sen jälkeen, kun rukous on päättynyt, hän voi tehdä adhanin ja iqaman. Ahmadin tapa, perustuen siihen, mitä al-Athram ja Said kertoivat Anasin sanoneen, oli pyytää joku henkilö esittämään adhan ja iqama, jonka jälkeen hän rukoili (joidenkin kanssa) yhdessä. Jos henkilö haluaa, hän voi rukoilla ilman adhania ja iqamaa. Urwa sanoo: "Jos saavut moskeijaan, jossa ihmiset ovat jo rukoilleet, voit perustaa rukouksesi heidän adhanilleen ja iqamalleen, sillä heidän on riittävä niille, jotka tulevat heidän jälkeensä." Tämän mielipiteen jakoivat al-Hassan, ash-Shabi ja an-Nakhai. Al-Hassan kuitenkin sanoi: "Minun mielestäni on parempi, jos hän sanoo iqaman. Jos hän esittää adhanin, hänen tulisi tehdä se hiljaa eikä ääneen, sillä jotkut voivat pitää sitä asiaankuulumattomana."

On sallittua puhua iqaman ja rukouksen välillä. Iqamaa ei tarvitse toistaa, vaikka väliaika olisi pitkä. Anas ibn Malik kertoi: "Iqama tehtiin, kun Allahin lähettiläs (SAAS) oli puhumassa miehelle moskeijan nurkassa. Hän ei tullut rukoukseen, ennen kuin ihmiset olivat nukahtaneet." (Kertonut al-Bukhari.) Kerran Allahin lähettiläs (SAAS) muisti olevansa epäpuhdas aviollisen kanssakäymisen jälkeen, kun iqama oli esitetty, joten hän meni suorittamaan ghuslin ja palasi johtamaan rukousta ilman (uutta) iqamaa.

Jos joku muu kuin nimitetty kutsuja haluaa tehdä adhanin, hänellä täytyy olla jälkimmäisen suostumus. Jos nimetty tai tavanomainen kutsuja on myöhässä ja on pelättävissä, että adhanin aika ylittyy, toinen henkilö voi esittää kutsun.

Adhan on palvonnan muoto. Muslimeille ei ole sallittua lisätä siihen tai poistaa siitä mitään. On aito hadith, jossa todetaan: "Jos joku lisää tähän meidän asiaamme jotakin uutta, se tullaan hylkäämään häneltä." Seuraavassa käsittelemme joitakin tällaisia asioita:

Kutsuja sanoo: "Todistan, että johtajamme (Muhammed) on Allahin lähettiläs." Ibn Hajrin mielipide on, että sanaa ‘johtaja’ ei voida lisätä, vaikka se onkin sallittu muissa yhteyksissä.

Sheikh Ismail al-Ajluni kertoo Kashfal-Khafassa: "Silmien pyyhkiminen etusormilla ja sitten niiden suuteleminen kuultaessa kutsujan sanovan ‘Todistan, että Muhammed on Allahin lähettiläs (SAAS)’ ja kuulijan sanominen ’Todistan, että Muhammed on Hänen orjansa ja lähettiläänsä.Olen tyytyväinen Allahiin Herrana, islamiin uskontona ja Muhammediin profeettana (SAAS)’ perustuu ad-Dailamin kertomukseen Abu Bakrista, että hänen kuullessaan kutsujan sanovan ’Todistan, että Muhammed on Allahin lähettiläs (SAAS)’, hän sanoi saman, suuteli etusormiensa sisäpuolta ja pyyhki silmänsä. Profeetta (SAAS) sanoi silloin: "Jokainen, joka tekee kuten ystäväni (Abu Bakr), on oikeutettu minun välittämiseeni." Al-Maqasidissa sanotaan: "Tämä ei ole totta. Ja se, mitä Abu Bakr ar-Raddad al-Yamani al-Mutasawaf kertoi teoksessa Mujibat ar-Rahmah wa Aza'im al-Maghfirah, ei ole totta. Sen ketju koostuu tuntemattomista kertojista ja sitä paitsi ketju on katkonainen. On toinenkin yhtä epäilyttävää alkuperää oleva kertomus al-Khidrsista, joka on mainittu edellä olevassa kirjassa: "Kukaan, joka kutsujaa kuunnellessaan sanoo: Todistan, että Muhammed on Allahin lähettiläs, tervetuloa oi rakkaani ja silmieni viileys, Muhammad ibn Abdullah, rauha hänelle, ja sitten suutelee etusormiaan ja pyyhkii niillä silmänsä; ei koskaan tule sokeaksi eikä kärsi silmäsairaudesta." Mitään tuollaista tapaa ei voida liittää profeettaan (SAAS) eikä hänen seuralaisiinsa.

Adhanin "laulaminen" tai esittäminen huonolla arabian kielellä lisäämällä kirjaimia tai pidentämällä vokaaleja ja niin edelleen, on paheksuttavaa. Jos se muuttaa tai vääristää sanotun tarkoituksen, siitä tulee kiellettyä.

Yahya al-Bakaa kertoi: "Näin Ibn Umarin sanovan eräälle miehelle: Olen vihainen sinulle Allahin vuoksi. Sitten hän sanoi kumppaneilleen: Hän laulaa esittäessään adhanin ja ottaa palkan siitä."

Dhikrin tekeminen, pyyntörukoukset ja senluontoiset toimet ennen aamun adhania ovat uudistuksia sunnaan. Al-Iqnassa ja sitä kommentoivassa Hanbalin fiqhin kirjassa, todetaan: "Se, mitä jotkut kutsujat tekevät ennen aamun adhania, (eli dhikr, laulaminen, ääneen esitetyt pyyntörukoukset jne.) eivät kuulu osana sunnaan. Kukaan oppinut ei ole sanonut, että olisi suositeltavaa tehdä sellaista. Tosiasiassa sellaiset teot ovat vihattavia uudistuksia, jotka on keksitty profeetan (SAAS) ja hänen seuralaistensa ajan jälkeen. Kenenkään ei pidä kehottaa tekemään sellaista, eikä ketään saa syyttää sellaisen välttämisestä. Jos joku on jättänyt rahaa sellaisia toimia varten, ei ole sallittua käyttää sitä niihin, koska ne ovat sunnan vastaisia. Ibn al-Jauzin Talbis Iblisissä sanotaan: "Olen nähnyt ihmisten oleskelevan osan yötä minareetissa varoittelemassa ihmisiä, tehden dhikriä ja lukien Koraania kovalla äänellä. He estävät ihmisiä nukkumasta ja häiritsevät niitä, jotka suorittavat myöhäisen yön rukouksiaan. Nuo ovat hyljättäviä ja pahoja tekoja."Ibn Hajr sanoo Fath al-Barissa: "Sentapaisia tekoja, kuten dhikr ennen aamun adhania, perjantairukousta ja rukouksia profeetan (SAAS) puolesta, ei ole johdettu sen paremmin adhanista kuin islamin laistakaan."

Tämä on vihattu uudistus. Ibn Hajr sanoo al-Fatawa al-Kubrassa: "Sheikkimme ja muut ovat antaneet lainopillisen päätöksen rukouksista ja tervehdyksistä profeetalle adhanin jälkeen, ja kuinka rukoukseen kutsujat ne tekevät. Heidän päätöksensä on se, että ne (rukoukset profeetalle, SAAS) pohjautuvat sunnaan, mutta tapa, miten ne esitetään, on uudistus." Muhammad Abduhilta kysyttiin rukouksista ja tervehdyksistä profeetalle adhanin jälkeen, ja hän sanoi: "Adhan, kuten on mainittu al-Khaniyyah’ssa, on vain pakollisia rukouksia varten. Se koostuu viidestätoista lauseesta, joista viimeinen on La ilaaha illal-lah. Kaikki se, mitä lausutaan ennen sitä tai sen jälkeen, on uudistusta. Se on tuotu siihen vain rytmin takia eikä minkään muun. Tuskin on oppinutta, joka sen olisi sallinut eikä hyödytä mitään sanoa, että se on hyvä uudistus, sillä kaikki uudistukset palvonnan asioissa ovat pahoja. Se, joka kiistää niiden johtuvan sävelkulusta, valehtelee."